Näytetään tekstit, joissa on tunniste J. R. Ward. Näytä kaikki tekstit

J. R. Ward - Lover Reborn

Goodreads
No, niin pitkään mietinkin maltanko tämän tilata itselle, mutta sitten tuli muitakin kirjoja tilattavaksi niin klikkailin tämänkin sitten ostoskoriin..

Näiden A Black Dagger Brotherhood- kirjiojenen taso on mielestäni laskenut sarjan edetessä. Joten odotuksen tämän suhteen eivät tosiaankaan olleet korkealla, varsinkaan sen jälkeen kun paljastui että tässä on pääosassa Tohrment. Suurin osa varmaan muistaakin mitä kyseiselle hahmolle tapahtui alkupään osissa, ja ne jotka eivät muista niin empäs spoilaakkaan teitä sen suhteen. Mutta tosiaan tuo tieto vieläkin himmensi innostusta tätä kohtaan.

Juonta en erittele enimpää, perus-rakkaus-juontahan näissä yleensä on. Pian seuraakin spoilaavampaa arviota, joten tässä vaiheessa sanonkin jo loppukateettini tästä, että he jotka eivät halua spoilaantua niin voivat lopettaa lukemisen ajoissa.
Tosiaan eipä tämä miksikään suursuosikiksi noussut, tosin tämä sai aikaan sen että minun tekisi mieleni lukea joitakin alkupään kirjoja uusiksi. Mutta tosiaan olisi tätä malttanut hyvin odottaa pitempäänkin, seuraavaa osaa varmaan odottelenkin..


Sitten sinne spoilaavaampaan osioon

Ensinnäkin kirjan idea Tohrnin uudelleen rakastumisesta, himmentää mielestäni koko sarjan ydintä eli ikuista-pariutumista (en muista suomennosta termille). vaikkakin idea oli kohtalaisesti toteutettu, eli Tohrnin piti osata päästää irti Wellsiestä, jotta tämä pääsisi siirtymään Fadeen eikä joutuisi ns. ikuideen kadotukseen.  Tätä varten enkeli Lassiter pelasti Tohrnin edellisissä osissa, Tohrmentin "parantuminen" on yksi tehtävä jotta hän pääsisi takaisin taivaaseen.. Sitten soppaan heitetään No-One, naarasvampyyri joka palasi Toiselta puolen (Other side) lähinnä tutustuakseen tyttäreensä Xhexsiin. Hän tekikin itsemurhan Xhexin syntymän jälkeen ja pääsi sovittamaan tekoaan toiselle puolelle..  Moni mutkaista kenties..? Odottakaapas vaan.. siis Tohrn ja no One tuntevat toisensa, koska Tohr ja Darius pelastivat aikoinaan tämän naarasvampyyrin kaapaajaltaan/raiskaajalta joka oli symphat (suomennos?) ja siis Xhexin isä.

Lisäksi aika sekavan perusjuonen lisäksi kirjassa oli yllättävän paljon JOhnin ja Xhexin rakkaus-koukeroita myöskin, tosin itse pidin niistä enemmän kuin pääjuonesta. Xhex taitaakin olla sarjan ainut kunnolla vahva naishahmo.

Lessereitä ei oikeastaan ollut vaan mukaan tuli uusi vihollinen, vampyyriklaani, joka on Wrathin -sokean kuninkaan- kruunun perässä.  Yllätäen koin nämä uudetkin soturivampyyrit tietyllä tapaa sympaattisiksi, heille mm. kännykät olivat aivan uusi juttu. Valittu Laylan polku kohtasikin yllätävästi näiden johtajan kanssa, veikkaampa että siinä on rakkaustari jonka haluisin lukea. Tosin Laylan ja Quinnin välilä tapahtui jotain ja saa nähdä onko sillä seurauksia..

Hassua siis kirjan pääjuoni oli kirjan huonointa antia, mutta nämä sivujuonet taas pelastivat sen verran että saatan lukea jatko-osiakin..

Kirjahan opn julkaistu maaliskuuss 2012, julkaisijana Piatkus Books.

J. R: Ward - Fallen Angels (Covet, Crave)


Kuva googlen avulla täältä

Tilasin nämä samassa paketiss Dead Reckoning:n kanssa ettei sillä olisi ollut yksinäistä matkustaa.
Nyt nämäkin on luettu ja joo, kyllähän nämä luki. Mutteivät ne mielestäni yltäneet Wardin toisen suositun sarjan Black Dagger Brotherhoodin tasolle tai edes lähelle sitä.

Sarjaahan on ilmestynyt kaksi osaa ja kolmas on tulossa
1. Covet (2009)
2. Crave (2010)
3. Envy (2011)

Päällimmäisenä niistä jäi mieleen sekavuus, laskin että tuossa toisessa osassa oli kuusi eri kertoja minää (ja niin joo, plus se alun vartija/poliisi ja pikkupoika joka löysi "ruumiin"). Ihan liian sekavaa, jos minulta kysytään. Varsinkin ensimmäisessä osassa nämä eri kertojat hämäsivät ei oikein tiennyt kuka on kukin. Toisessa osassa olikin sitten jo tutumpiakin hahmoja, kuten (ilmeisesti) päähenkilö Jim Heron.

Heronista tulee langennut enkelin, jonka tehtävänä on voittaa paha taisteluissa seitsemän ihmisen sieluista (kuoleman synnit). Häntä auttaa kaksi muuta enkeliä, jotka kylläkin näyttävät enemmän harrikka jätkiltä. Siinä se perusjuoni aika pitkälti onkin, mukaan on tietysti vielä ympätty ajatus että "rakkaus voittaa kaiken" ja niin pois päin.. Aika päälle liimatulta silti nuo rakkaus-juonet tuntuivat, vaikkakin olivat hyvin kirjoitettuja (ja parasta antia tälläiselle romantiikka hömpän tykkääjälle).
Idea on hyvä, mutta ainakin tuo tilanteiden ja kertojien sekavuus häiritsi. Toinen osa olikin parempi kun jo tiesi jotain ennestään. Liikaa yritetty saada eri asioita samojen kansien väliin.

Naishahmoja myöskin taas peräänkuuluttaisin, onhan molemmissa ne naiset joihin yksi henkilöistä rakastuu mutta muuten ne loistavat poissa olollaan. Pääpahiskin on vain olento joka nyt sattuu suosimaan naisen hahmoa, mutta voi ottaa silti minkä muunkin haluamansa hahmon..

Eipä näistä enempää, paremman puutteessa luki ja saatan sen tulevan kolmannenkin osan stekata, mutta eipä mitään suursuosikkeja näistä ei tule.

Kolme uusinta J. R. Wardia

Sain jo tuossa jonkin aikaa sitten luettua nämä uusimmat Wardin teokset; Lover Avenged, Lover Mine ja Lover Unleashed.

Ajatuksiani edellisistä osista voi  lukea täältä.

Nyt selvisikin mitä tapahtui Rehvengelle ja Johnille, nämä kirjat täyttivät kyllä odotukseni niiden suhteen. Molemmat olivat nousseet suosikki hahmoikseni edellisissä kirjoissa. Pidänkin kovasti Wardin tavasta kertoa myös muista hahmoista kirjoissa ja siitä kuinka hän mm. pohjusti edellisissä osissa Johnin tarinaa ja mitä kuuluu joillekin edellisille päähenkilöille. Varsinkin Johnin tarinaa odotin ja kirja kyllä täytti odotukseni sen suhteen, se jopa onnistui yllättämäänkin minut pari kertaa. Kirjalla oli myös mielenkiintoinen alkuasetelma.

Onneksi tilasin kaikki kolme samalla kertaa, koska Rehvengestä kertova Lover Avenged jäi kyllä aika jännittävään kohtaan, ajatellen Johnia ja seuraavaa osaa Lover Mine-a.

Viimeisimmässä osassa taso taas laski, Lover Unleshed kertoo Paynesta, joka on Lover Unbound kirjan päähenkilö Vishousin kakoissisko. Tosin kirjaan tuodaan mukaan eräs jo entuudesta tuttu hahmo ja siinä kerrotaan myös Vishousin ja hänen kumppaninsa parisuhde ongelmista ja niiden ratkaisuista. Payne jäikin etäiseksi ja ainakin minua kiinnosti enemmän näiden vanhojen tuttujen hahmojen elämä enemmän. Tosin Paynekin on esitelty jo aiemmissa osissa.








En muista mihin näistä oli liitetty loppuun "näyte" Wardin langenneet enkelit-sarjan kirjasta. mutta sen perusteella innostuin tilaamaan Dead Reackoning kanssa myös nuo kaksi osaa kysesitä sarjaa. Ne odottelevatkin vielä luku vuoroaan.

Harmittavasti en ole löytänyt tietoa tuleeko tätä Black Dagger Brotherhood-sarjaa lisää vai jääkö tämä näihin yhdeksään kirjaan. Jokin opas näiden kirjojen maailmaan on tulossa. Langenneet enkelit-sarja on ainakin tulossa josssain vaiheessa myös kolmas onsa ENvy.

J. R. Ward eli Jessica Bird


Jessica Bird alias J. R. Ward on amerikkalainen kirjailija, joka omalla nimellään kirjoittaa nykyaikaan sijoittuvia romattisia kirjoja kun taas J. R. Ward:n nimellä urbaani fantasiaa ja paranormaalia.

Hän on mm. oikeustieteen maisteri ja työskenteli ennen yliopistollisen sairaalan henkilöstöpäällikkönä, nykysin hän on kokopäiväinen kirjailija.





Kirjat J. R. Ward

The Black Dagger Brotherhood

1. Dark Lover (2005) suom. Pimeyden rakastaja. Basam Shakti, 2009
2. Lover Eternal (2006) suom. Ikuinen rakastaja. Basam Shakti, 2010
3. Lover Awakened (2006) suom. Herätetty rakastaja. Basam Shakti, 2010
4. Lover Revealed (2007)  suom. Paljastettu rakastaja. Basam Shakti, 2011 (tulossa 3/2011)
5. Lover Unbound (2007)
6. Lover Enshrined (2008)
7. Lover Avenged (2009)
8. Lover Mine (2010)
9. Lover Unleashed (2011

Fallen Angels

1. Covet (2009)
2. Crave (2010)


Jessica Bird tuotantoa.

Leaping Hearts (2002)
Heart of Gold (2003)
An Unforgettable Lady (2004) 
An Irresistible Bachelor (2004)

The Moorehouse Legacy- sarja
Beauty and His Black Sheep (2005)
His Comfort and Joy (2006)
From The First (2006)
A Man in a Million (2007)

The O'Banyon Brothers- sarja
The Billionaire Next Door (2007)


Muuta:
Arvostelu Pimeyden rakastajasta, Helsingin sanomat 11.7.2009, Vesa Sisättö

The Black Dagger Brotherhood

Lupailinkin näistä postausta jokin aika sitten ja tässä se nyt tulee..

Tämä J. R. Ward:n sarja (alias Jessica Bird) kertoo vampyyrien soturiveljeskunnasta. He taistelevat rotunsa säilymisen puolesta harvennuskuntaa vastaan. Jokaisessa kirjassa on kerrottu yhden soturin (tai heihin liittyvän hahmon) tarina ja rakastuminen.



Itse olin kuullut ja lukenut netistä näistä, ja enkä ainakaan silloin ollut hirveän kiinnostunut lukemaan näitä. Sitten luin näistä arvostelun Humisevalla harjulla-blogista ja kiinnostus heräsi hieman. Joten kun kirjasto reissulla bongasin Herätetyn rakastajan uutuus hyllystä, päätyi sekä se että hyllystä löytynyt Pimeyden rakastajan lainakoriini. Ensinnäkin yllätyin siitä että kirjat löytyivat aikuisten kauhun puolelta, olin jotenkin olettanut niiden olevan nuorille suunnattua bit-littiä..
Luin sitten ensimmäisen osan, joka yllättikin minut positiivisesti. Tutkinkin sitten kirjaston sivuilta josko toinen osa sarjaa olisi ollut vapaana, mutta yllätyksekseni sitä ei ollut ollenkaan kirjastossa. Kolmas osa kylläkin oli (joka siis oli jo minulla lainassa). Siis mikä kirjasto hankkii sarjan ensimmäisen ja kolmannen osan muttei toista osaa..? 
Luin sitten kolmannenkin osan, siitä huolimatta että kakkososa jäi välistä. Kolmas osakin oli erinomainen, joten tilaus lähti Adlibrikselle J. R. Ward: boksiin, jossa oli/on kuusi ensimmäistä osaa enkuksi. Ne on nyt kaikki luettu, tosin sarjan taso mielestäni laski hieman viidennessä ja kuudennessa kirjassa. Siitä huolimatta aion kyllä seuraavassa kirjatilauksessa tilata pari seuraavaa osaa. Neljä ensimmäistä osaa oli hyviä ellei erinomaisia, Neljänteen osaan hieman petyin, mutta odotukset olivatkin sitä kohtaan ehkäpä turhan korkealla. (sen päähenkilöiden tarinaa pohjustettiin ensimmäisestä osasta saakka.).





Ward:n luoma vampyyri maailman on mielenkiintoinen ja poikkeaakin aika paljon ns. normista. Ensinnäkään vampyyrit eivät juo ihmisten verta vaan selviytyäkseen he tarvitsevat vastakkaista sukupuolta olevan vampyyrin verta. Ihmisveressä ei ole tarvittavia ravintoaineita, tosin he n myös syövät normi ruokaa ja verta ei tarvitse juoda kuin kuukauden parin välein. Veren nauttimiseen liitetään myöskin seksi (kuten näkyy lähes kaikissa aikuisille suunnatuissa vampyyrikirjoissa nykysin) .

Ihmisistä ei muutenkaan kirjoissa hirveästi piitata, vaikkakin osa sotureista leimautuukin/sitoutuu ihmisnaisiin (en ole varma onko leimautuminen oikea sana, en muista mikä oli käytetty suomennos sanalle bonding kirjoissa) mutta muuten ihmiset kuvataankin aika "ei imartelevasti". Ja vihollisetkaan eivät ole enään ihmisiä vaan lessereitä, kuolleita. Palvelija ihmiset doggenit kuvataan yksinkertaisina, he ovat onnellisia siitä kun saavat palvella isäntiään. (tuleeko muille tuosta doggen sanasta mieleen dog=koira eli uskollinen ystävä/palvelija. Koirilla on aina isäntä ajatusta..?) 

Tämä rakastuneille tapahtuva bonding onkin mielenkiintoinen, jotenkin kauhen alkukantaisen oloinen reaktio, kuin myös hyvin maskuliininen ja machomainen. Muutenkin vampyyrien yhteiskunta tuntui olevan kovin patriarkaainen, tosin soturit tuntuivat enemmän moderneilta. Mutta mielenkiintoinen tapa silti Wardilta tuoda naisten asema esiin. Kun kumminkaan myöhemmistä kirjoista ei tule esiin mitä edellisten kirjojen naispäähenkilöt tekevät? Ilmi käy ainoastaan että he asuvat "veljeskunnan" päämaja kartanossa, joka tosin on kyllä ensimmäisen osan päähenkilö Bethin omistama. Mutta mielenkiintoinen ristiriita tämä kylläkin kirjoissa on, selvästi kritisoidaan vampyyrinaaraiden asemaa, mutta samalla ei kerrota kuinka päähenkilöiden naiset olisivat erilaisia ja mitä he tekevät jatkossa.. Esim. jatkoiko Beth toimittajan uraansa tai Mary työtään autisten lasten parissa..? Ainut poikkeus on nelososan Marissa, joka kylläkin on vampyyri.

Myöskin seksi, erotiikka ovat isossa osassa kirjoja, kuten myös muissakin tämän lajin kirjoissa (Sookie Stackhouse, Anita Blake). Mutta on myös pimeitä puolia kidustusta, orjanan olemista, huumeita..

Hyviä nämä silti ovat ja odotankin mielenkiinnolla mitä tapahtuu Johnille ja Rehvengelle..