Peliarvostelu - Tomb Raider (2013) (PS3)

Uusi alue valtaus tänne blogiin ja ensimmäinen peliarvioni (ja voi olla että menee tovi ennenkuin teen seuraavan).

Hieman ensin taustaa, eli itse olen ollut suuri Tomb Raider-fani tuolta nuoruudesta saakka ja kaapista löytyy vieläkin pleikka 1 (pikkuveljeltä omittu) ja siihen sopivat neljä ensimmäistä TR-peliä. Lisäksi kaapista löytyy vuonna 2008 ilmestynyt Tomb Raider: Underworld (PS3).

Tuon edellisen RR:n PS3:lle sain mieheltä joululahjaksi, ja silloin menikin joululoma mukavasti yhdessä pelaille peli lävitse. Kerran vain kaksi taisin silloin googlettaa etenemisohjeita. Nuorempana taisin pelatakkin jonkun noista lävitse ihan koodeilla.

Mutta takaisin tähän uusimpaan, ostin tämän itse elokuun lopussa kun tiesin kesäloman toisen osuuden lähestyvän. Ihan hyvää laatuaikaa miehen kanssa viettää lomaa pelaten. Teimme toki muutankin.

Kuva
Noin kolme viikkoa meni tämän läpi peluuseen, ottaen toki huomiaan että välillä oli useita päiviä pelaamattakin. Arvioisin että tunneissa yhteen soittoon tähän meni noin 20h ja ihan kaikkia kolkkia emme kolunneet kun prosenteissa pelasimme 76% pelistä vaikkakin juonikuvio loppui.

Tämän pelin onkin tarkoitus aloittaa Lara Croftin tarina uudelleen eikä olla jatko-osa edellisille peleille. Kategorialtaan tämä on toiminta-, seikkailu ja tasohyppelypeli, ja tämä on julkaistu 2013 Microsoft Windowsille, PlayStation 3:lle ja XBox 360:lle.
  
Pelissä palataan Laran nuoruusvuosiin, eikä hän ole vielä ihan niin kovettunut seikkailija kuin aiemmissa peleissä. Lara on tutkimusaluksella osana seuruetta joka yrittää löytää tarunomaista saarta Yamatai. Pelin alussa kyseinen tutkimusalus joutuu myrskyyn ja haaksirikkoiutuu oudolle saarelle. Lara herää rannalta yksin ja hetken ympärillee huudeltua häneltä lyödään tajukankaalle. Seuraavaksi herätäänkin keskeltä ruumiita ja huomaa olevansa vankina. Sieltä paetaan ja sitten aletaan etsiä muita eloonjääneitä, samalla tajutaan etteivät haaksirikkoutuneet ole yksin saarella.. Laran tehtävän onkin etsiä ystäviään ja päästä pois saarelta. Ystäviä ja apulaisia näytetään välillä pelissä, mutta pääsääntöisesti Lara seikkailee omin päin saarella, jossa asustelee outo kultti.


Pelin juoni ja sen kulku on loogista, pelaaminen on tehty erittäin helpoksi. Peli ohjeita ilmestyy välillä ruudulle ja välillä nappuloiden painelu oikeassa järjestyksessä ja ajoituksen suhteen on jopa liian ärsyttävää. Esim. kun susi hyppää päälle niin ilmestyy näyttön mitä näppäintä pitää painaa seuraavan kahden sekuntin aikana että saat suden tapettua nuolella, jos myöhästyt niin kuolet.. Pelin alussa Laralla ei ole mitään aseita, mutta nopeasti nekin saadaan kerättyä. Lisäksi peli edetessä aseita voi kehittää paremmaksi, sitä varteen pitää kerätä tavaroita matkan varrelta. Samoin taitopisteitä kerätään ja käytetään uusien ominaisuuksin avaamiseksi.

Pelin eteneminen on joutuisaa ja jumiin ei jääty mihinkään kohtaan liian pitkksi aikaa. Lisäksi etenemisohjeita ei tarvinnut googlettaa kertaakaan. Toisaalta olisin kaivannut hieman vaikeampia palapelejä ratkottavaksi, mutta kiva silti että peli eteni kokoajan.

Itse pidin myös siitä että pelissä oli säilynyt tiettyjä elementteja, joista pelin tunnistaa juurikin Tomb Raideriksi. Esim. Lara käyttää soihtuja, seiniä pitkin kipuamisia ja roikkumisia on paljon.

Hieman liikaa ihmisten ampumista makuuni, mutta pääsääntöisesti pidin pelistä kovatikkin voisin jopa pelata tätä uusiksi ja etsiä noita kolosia että saisi tuota prosenttilukua ylös.

Täältä (Konsolifin) löytyy hieman parempi/asiantuntevampi arvostelu kyseisestä pelistä, ja allekirjoitan tuon kokonaan.

Loppuun vielä nostalgia pläjäys yotubesta eli History of Tomb Raider (1995-2013), itse tunnistan tuolta suurimman osan kentistä ja kohdista.







Ei kommentteja