Vanha suosikki (Georgette Heyer)

Joskus tulee vain sellainen olo että on pakko lukea, joku tietty vanha suosikki uudelleen..

Sellainen tunne minulle tuli viime viikolla ja tuumasta toimeen ensin pengoin oman kirjahyllyn kun muistin että olen ostanut kirppikseltä kyseisen  kirjan jota etsin. No, empä sitä löytänytkään vaan itseasiassa saman sarjan edellisen osan. Hieman kyllä kurkin amazonista, josko olisin sen sieltä ostanut kirjan enkuksi, mutta hinnan vuoksi päätin turvautua tuttuun ja turvalliseen kirjastoon.

Kirjasto ei pettänyt muuten kun sen suhteen että juuri suosikki kirjastani puuttui yhtäkkiä kymmenkunta sivua keskeltä.. Kirjan toki useampaan kertaan lukeneena se ei ihan niin paljoa haitannut kuin muuten mutta hieman kyllä latisti lukukokemusta kun piti välillä palata maanpinnalle ja miettiä että mikäs tässä nyt mättää.
Wikipedia

Georgette Heyer on ollut aikanaan tuottelias kirjailija ja on juurikin  kirjoittanut historiallista rakkaus hömppää ja salapoliisiromaaneita. Heyer syntyi Lontoossa 1902 ja kuoli 1974, ilmeisimmin keuhkosyöpään. Heyer oli tunnettu myös siitä että suosiostaan huolimatta hän ei antanut haastatteluita ja halusi pitää yksityiselämänsä erillään kirjallisesta. Hänen fanista saivatkin tietää hänen oikean nimensä (eli avioliiton kautta saadun sukunimen) vasta hänen kuolinilmoituksestaan.

Sanotaampa jopa että Heyer keksi historiallisen romantiikan genren ja siitä varsinkin ns. Regency Romance aligenren.

Regencyn suomennos on sijaishallitus/holhoojahallitus ja sillä tässä tapauksessa tarkoitetaan ajan jaksoa 1811-20 (tai aikainen 1800-luku) ja varsinkin brittien sijaishallitus aika eli kun Yrjö III, ei pystynyt itse hallitsemaan vaan hänen poikansa (tuleva Yrjö IV) hallitsi hänen puolestaan prissinhallitsijana (1812-20). Samaan aikaan elettiin Napoleonin sotia, Ranskan vallankumouksen jälkimaininkeja ja nämä näkyvät kirjoissa. Jane Austen eli myös juurikin tuolloin.

Lisää tästä genrestä voi lukea wikipediasta täältä. Lisäksi väitetäämpä mm. Barbara Cartlandin plagioneen Heyerin teoksi mutta yksityisensä vuoksi Heyer ei halunnut tätä tietoa vuotaa julkisuuseen ja täten saada kopioijaa oikeuteen.


Mistään en kunnolla löytänyt listaa Heyerin suomennetuista teoksista mutta tässä on nyt jotain mitä salapoliisin työllä löysin (kirjastojen tietokannat ym. lähteet. Sitten ihan off topic, mielestäni kirjastojen tietokantaan pitäisi lisätä myös alkuperäisen kirjan nimi, Tampereen Piki-tietokannasta tämä löytyikin kiitettävästi, parista muuasta ei niinkään..)

Georgette Heyer

Sotkuinen Syyllisyys, 1955. (Detection Unlimited, 1953)
Venetia, 1967. (Venetia, 1958)
Arabella, 1968. ( Arabella. 1949)
Maailmanmies, 1968. (The Corinthian, 1940)
Onnen velka, 1981. (These Old Shades, 1926)
Paholainen rakastuu 1982 (The Devil's Cub, 1932, itsenäinen jatko-osa kirjalle These Old Shades/Onnen velka) 
Kate-serkku, 1982. (Cousin Kate, 1968)
Onnensormus, 1983. (The Talisman Ring, 1936)


Itse en ole ihan enään kärryillä mitkä noista olen joskus lukenut, muistan kyllä suosikkini Onnen velka ja Paholainen rakastuu, ja ne olen lukenut useampaan kertaan, lisäksi Onnen velka minulta löytyy omasta hyllystäkin. Onnensormuksen olen myös lukenut useampaan kertaan, samoin Kate-serkku, Venetia ja Arabella herättävät joitain muistikuvia mutta varmaksi en osaa sanoa olenko lukenut vai en.

Viime viikkoisen etsinnän tuloksena löytyi myös toinen samantyylista kirjallisuutta edustava kirja omasta hyllystä, jonka sitten luin ennenkuin pääsin käsiksi himoitsemaani Heyerin kirjaan. Tämä oli Clare Darcyn, Onnen Oikut, eriomainen genrensä edustaja myöskin. Pitääkin katsella josko lukisin muitakin hänen omiaan uudelleen.

Nyt tuntui suomennnos hieman hassulta, mietinkin johtuuko se sen laadusta, vai onko aika tehnyt tehtävänsä. Lisäksi varmaan vaikuttaa se että nykyisin luen paljon enemmän enkuksi. Silti erittäin kivaa nopealukuista hyvää hömppää, sanoisinko hieman huumorilla höystettynä. Suosittelen kokeilemaan kesälomalla aivojen nollaamisen.

Itse lähden nyt tutkimään josko, löytäisin jostain näitä lisää luettavaksi.

2 kommenttia

  1. Jep, erinomaista kesälomakirjallisuutta, molemmat. Itse luen, pitkästä aikaa, vanhaa hömppäsuosikkiani Madeleine Brentin Tuulentavoittelijan morsianta. Jos en väärin muista, kirjailijan nimi on alias ja kirjailija on käsittääkseni miespuolinen!

    VastaaPoista
  2. Brent on myös tuttu ja pari kirjaa taitaakin löytyä hyllystä mm. Vaihdokas, muistaakseni nimen takaa löytyy Peter O'Donnell, joka kirjoitti/loi myös Modesty Blaise tarinoita. Modesty Blaise kuuluu myös suosikkeihini sarjakuvissa (ja kirjoissakin).

    Juurikin kesä (tai mikä tahansa) loma kirjallisuutta :)

    VastaaPoista