Kaari Utrio - Oppinut neiti

Kuva ja muuta tietoa kirjasta.
Saako kukaan muu näitä hyviä ideoita?
Eli aloitimpas tämän lukemisen sitten eilen nukkumaan mennessäni eli kahdentoista maissa yöllä. No, nukkumaan rupesin sitten neljän jälkeen aamuyöstä.. Onneksi tänään oli iltavuoro niin ei ihan aamusti tarvinnut herätä.
Tämä kuvio on toistunut omassa elämässäni useasti ja joskus on pitänytkin herätä jo aamusti parin tunnin unien jälkeen.. Josko sitä joskus oppisi.. ehkä..

Ostin tämän jo parisen viikkoa sitten mutta jostain syystä lukeminen venyi eiliseen saakka. Muutenkin on lukeminen tuntunut olevan viime aikoina nihkeää, mikään ei oikein ole innostanut, syysmasennusta kenties..


Ensimmäinen tunne tästä oli että "tuttua Utriota eli taattua laadukasta historiallista viihde-hömppää", ja tästä tuli kauheasti mieleen pari edellista Utrion tuotosta eli Ruma kreivitär ja Saippuaprinsessa.

Kirjan päähenkilö Sofia Malm on suomalainen opettajaneiti, joka kirjan alussa on toimessa erään ruhtinattaren seuraneitinä Pietarissa. Pietarissa hän sattumalta törmää myös suomalaiseen Silvan suurkartanon vapaaherraan Christian Hackfeltiin. Sofia joutuu lähtemään Pietarista äitinsä kuolinvuoteelle Lappiin. Sattuman kautta heidän tiensä kohtaavat jälleen Lapissa ja sieltä tarina kulkeekin Uudenmaan kartanoiden kautta lopulta 1830-luvun Helsinkiin. Kirjassa oli lisäksi kutkuttavia sivuhahmoja ja -juonia. Kirjan juonesta ja muustakin voi lukea enemmän täältä.

Kirja sinänsä ei ole mielestäni parhaimmistoa Utriolta, ja osin juonikuviot tuntuivat tutuilta jo edellisistä teoksista. Pääparikin selvisi jo kymmenen ensimmäisen sivun aikana. Mutta kyllä Utrio silti asiansa osaa ja tarina imaisi mukaansa, ensimmäisen kerran kelloa katsoin vasta kahden tunnin kuluttua lukemisen aloitettuani.
Pari Utrion sana valintaa tekstissä jäi myös kummastuttamaan ja kummittelemaan päähäni; simppeli ja tolkkua (harmi kun en ottanut sivuja ylös mutta tarina taisi viedä sen verran etten huomannut). Simppeli on selvä lainasana englannista ja se ei mielestäni sopinut kirjaan jossa päähenkilöt pääasiassa puhuvat, suomea, saamea, venäjää, ruotsi ja ehkä ranskaa.. Englannin aika tuli vasta myöhemmin, sana lisäksi kirjassa muistaakseni kuvasi jonkun henkilö ajatuksia. Tolkkua sana sopi tekstiin hieman paremmin vaikka sekin tuntuu murresanalta.


Hieman kyllä jo kaipaan keskiaikaan sijoittuvia Utrion teoksia, nämä 2000-luvulla kirjoitetut kaikki sijoittuvat 1800-luvulle ja suurin osa vieläpä juurikin 1830-luvulle. Vaikkakin sen ajan Helsinki onkin mielenkiintoinen ympäristö historiallisestikkin ajateltuna, kehittyvä ja kasvava kaupunki kun on. Yksi minun lempiaineista koulussa olikin historia (matikan lisäksi) siksi Kaari Utrio varmaankin kuuluukin lempikirjailijoihini, hän osaa elävästi kertoa myös tuon ajan elämästä ja ihmisten ajatuksista. Ja juurikin naisten näkökulmasta, muutenhan historia on pääosin miesten kirjoittamaa. Lapista kertova osuus oli myös hauska yllätys, muistaakseni Utrion kirjoissa ei ole ennemmin matkustettukaan Lappiin.

Tämähän oli myös ensimmäinen Utriolta julkaistu kirja Amanita kustantamossa.

Tämän ovat myös lukeneet
Sara -Saran Kirjat
Maria -Sinisen linnan kirjasto
Saraseeeni - Saraseeenin maailma

Myös muista Utrion kirjoista löytyi kivasti tietoa;
Lisää Ruma kreivitär-kirjasta Amanitan sivuilla täältä.
Lisää Vaitelias perillinen kirjasta täältä Kaari Utrion sivuilta ja samoilta sivuilta myös lisää Ilkeät sisarpuolet-kirjasta täältä.
Kaari Utrio löytyy myös Facebook-ista (toivottavasti tuo linkki toimii)

9 kommenttia

  1. Kiitos linkityksestä! Oli kiva lukea selliaisen lukijan ajatuksia, joka on lukenut Utriota paljon - minulle Oppinut neiti oli ensimmäinen lukemani Utrion romaani.

    En kiinnittänyt huomiota simppeli-sanaan, mutta olet varmaan oikeassa siinä, että se ei ehkä kuulunut 1830-luvun suomalaisten säätyläisten sanavarastoon. Mutta sana simple on kyllä ranskan kielessäkin, että olisihan se voinut sieltä tulla? Hmm, en tosiaan tiedä.

    VastaaPoista
  2. Suosittelen kyllä lukemaan lisää Utriota, omia suosikkejani ovar Rakas Henrietta, Haukka, minun rakkaani ja Vendela.

    En tiennytkään että simple sana löytyy ranskankielestäki, tosin olen ranskaa lukenutkin vain kaksi vuotta yläasteella, joten suurin osa on kyllä jo kadonnut muistista. Pitääpä joku päivä oikein etsiä se kohta missä sitä käytettiin.

    VastaaPoista
  3. Ihan normia : D "Aloitan tätä hiukan vain". Ja sitten hurahtaa mooonta tuntia. Aloitin jo teininä tämän itsensä huijaamisen, oli parasta, kun perjantai-iltana sai rauhassa käpertyä kirjan kanssa ja jatkaa sen lukemista myöhään yöhön : )

    Juuri tänään sain itsekin tämän kirjan käsiini ja voisin korkkailla sitä perjantain kunniaksi ; ) En olekaan koskaan ennen lukenut Utriota, vaikka yksi kirja on omanakin. Tästä se lähtee!

    VastaaPoista
  4. Minullakin tämä tapa on hankittu nuoruudessa :D "vielä hetken voi lukea, hups menikin pari tuntia..".

    Itse olen viikonlopun töissä joten lukemiset jäävät minimiin, mutta blogia siellä ehtii hyvin päivitellä ;D
    Suosittelen kyllä Utriota lämpimästi. Hassua sinänsä mutta olen olettanut Utrion olevan jonkinlainen "pakkoluettava" kaikille, yllätävää kuinka monelle tämä on vasta ensimmäinen kirja Utriolta.

    VastaaPoista
  5. Simppeli särähti minunkin korvaani ja mietin, mistä se voisi olla muualta kuin englannista, mutta ainakin ranskasta siis. Tolkku menikin sitten jo suodattimesta läpi :) Taitaa kuulua genreen, että rakastavaiset ovat jo ensimmäisellä sivulla nokakkain ja inhoavat toisiaan. Utrio on myös luopunut rouvaspornosta näissä uusimmissa...

    VastaaPoista
  6. Englanti minullakin oli ensimmäisenä mielessä :) mutta aika selvä nykykielinen sana minusta silti.

    Tästä tulikin aika voimakkaasti tuo Jane Austenin Darcy ja Elizabeth mieleen.
    Totta muuten, nämä uudemmat kirjat ovat hieman "hienostelevempia" ja vanhemmissa keskiaikaan sijoittuvissa on enemmän rietastelua ja raakuutta. Toisaalta olihan maailma hyvin erilainen siihen maailman aikaan, mutta Utriolla oli tietty kaava niissäkin. (ensinpäähenkilö pakotetaan naimisiin "väärän" miehen kanssa ja/tai hän kokee muuten hirveää julmuutta, lopulta kumminkin se oikea pelastaa- happy ending)

    VastaaPoista
  7. mua alko melkei heti kiinnostaa kun luin etä se perustuu 1800-lukuun, jostain syystä mua kihetoo kirjat mitkä käsittelee mennyttä :D pid'n myös kannesta.

    VastaaPoista
  8. Suosittelen kyllä lämpimästi. Utriolla taitavat kaikki, paitsi Ruusulaakso, sijoittua aikaisintaan 1800-luvun loppu puolelle. Myös Utrion tietokirjat kuten Bella Donna, ovat hyvin mielenkiintoista luettavaa. Historiaa lähinnä naisen (ja perheen) näkökulmasta.

    VastaaPoista
  9. Yritin pitää silmällä lukiessani simppeliä ja tolkkua, mutta niin ne vain ovat vilahtaneet huomaamatta silmieni ohi! : D

    VastaaPoista