Sara Paretsky - Sohaisu pimeään

Kuva Kirjasampon sivuilta
Tämä  Sara Parestkyn luoma V. I. Warshawski tuttavallisemmin Vic, olikin uusi tuttavuus jonka itseasiassa bongasin elokuva-blogista Geek Is the New Black:n kesäkirjat postauksesta. Pidän naisetsivistä kertovista kirjoista Sue Graftonin Kinsey Millhone-kirjoista, Sujata Masseyn Rei Shimura-kirjoista, Janet Evanovichin Stephanie Plum-kirjoista etc. [Eli naisenergia kunniaan!]

Joten luonnollisesti ajatus kirjasarjasta, joka kertoo naispuolisesta etsivästä ja jota en ole vielä lukenut kiehtoi heti niin paljon että kirjastoon kävi tieni.. Tosin ensin googlettelin lisää tietoa ja varmistin mitkä kirjat  löytyvät kirjastosta. Tosin pettymykseni sain huomata että tätä sarjaa on suomennettu (jälleen kerran) ihan hassusti.


Eli sarjaan kuuluu:

V.I. Warshawski

1. Indemnity Only (1982) Sohaisu pimeään (1990)
2. Deadlock (1984)  V. I. Warshawski ja surmanloukku (1991)
3. Killing Orders (1985)
4. Bitter Medicine (1987) Veitsi kurkulla (1999)
5. Blood Shot aka Toxic Shock (1988) Tappavaa Myrkkyä (1991)
6. Burn Marks (1990) V. I. Warshawski ja punainen kukko (1992)
7. Guardian Angel (1992) Suojelusenkeli (1995)
8. Tunnel Vision (1994)
9. Hard Time (1999) Ankara aika (2001)
10. Total Recall (2001) Muistin ansassa (2004)
11. Blacklist (2003)
12. Fire Sale (2005)
13. Hardball (2009)
14. Body Work (2010)
15. Breakdown (2012)

Lisäksi on pari novellikokoelmaa;
Windy City Blues aka V I for Short (1991)
V.I.x3 (2002)

Kaksi ensimmäistä osaa on tosiaan julkaistu Suomessa osana WSOY:n SAPO-sarjaa, loput on myöskin julkaissut WSOY.

Paretsky on lisäksi kirjoittanut pari ihan itsenäistä teosta, joita ei ole suomennettu; Ghost Country (1998)  ja
Bleeding Kansas (2008). Näistä toinen löytyikin enkuksi kirjastosta, samoin kuin osa noista ei suomentamattomista Warshawski sarjan osista.

Sohaisu pimeään löytyikin ensimmäisellä kirjastoreissulla viime viikolla, ja luin sen myös samana iltana. Kirjan päähenkilö on V. I. Warshawski, tutuille Vic puolalais-italialainen chicagolainen naisyksityisetsivä. Monessa paikassa häntä verrattiin Graftonin Kinsey Millhoneen, koska molemmat ovat eronneita, ihmissuhteita karttavia itsenäisiä naisia. Tässä ensimmäisessä osassa Vic saa tehtäväkseen etsiä erään merkittävän pankin varajohtajan pojan tyttöystävää Anitaa. aloittaessaan etsinnät Vic törmääkin ensimmäisenä kumminkin johtajan pojan ruumiseen, lisäksi näyttää siltä ettei tämän palkannut mies olekkaan se kuka hän väitti olevansa. Lisäksi juttuun tulee tietysti mutkia matkaan ja eikä romattisilta kuvioiltakaan vältytä täysin.

Hieman pelkäsin aloittaessani että aika on jättänyt tämän kirjan. Koska se on kirjoitettu 1982, ja maailman meno on muuttunut siitä ajasta aika melkoisesti, yksin tekniikka on kehittynyt valtavasti. Mutta lukiessani en kyllä mitenkään huomioinut että kännytkät ja tietokoneet puuttuivat, puhelimella toki soiteltiin ja Vic jopa miettikin jossain vaiheessa IBM:n ostamista toimistoon. Eniten tuon kirjan kirjoittamisen ajan kohdan näkikin henkilöiden asenteissa, suurin osa miespuolisista henkilöistä oli sitä mieltä ettei naisen pitäisi olla etsivä vaan olla kotona hoitamassa lapsia. Vaikkakin Vic ei ole mikään eilisen teeren poika, hänen isänsä on olut eläessään poliisi ja on opettanut Vicin mm. ampumaan, lisäksi Vic osaa karatea ja pitää kuntoaan yllä.

Kirja oli miellyttävä yllätys, se piti otteessaan. Vaikkakin mielestäni loppuratkaisu ei ollut parasmahdollinen, tai itse lopputapahtuma eli kun konna jää kiikkiin kohta. Siinä erään henkilön mukaan kaappaminen oli mielestäni aiheeton ja hieman väkinäinen. sivuhahmoista sen verran että mielestäni Vicin ystävä Lotty oli mielenkiintoinen sivuhahmo ja hyvin sattuen myös lääkäri. Hän paikkasikin Vicin kerran ja tarjosi tälle turvapaikka kun tämän asuntoon murtauduttiin..

Ihan mielenkiinnolla kyllä luen nuo seuraavatkin kirjat, tuntuu että tällä etsivällä on vielä lisääkin annettavaa ja sanottavaa.   

Ei kommentteja