Olen Härkösen kirjoja lukenut joskus nuorempana enemmänkin. Tosin pääasiassa tuota vanhempaa tuotantoa, näitä uudempia en ole lukenut. Häräntappoase taitaakin olla ainut kirja häneltä joka on päätynyt hyllyyni saakka, kyseisestä kirjasta kyllä pidän ja olen lukenut sen useampaan kertaakin, muistaisin yllättyneeni sen suhteen joskus lukio? aikoina erittäin positiivisti.
Nyt sitten tuli toinen Härkönen hyllyyni, tosin itse en olisi tätä itselleni valinnut. Äitini tosiaan oli ostanut itselleen lukemista (näitä "kympilla kolme pokkaria"- tarjouksia) ja tämän ja Mustosen teoksen luettuaan päätti antaa ne minulle luettavaksi ja hyllyyni lisättäväksi. (ätini ei lue kirjoja moneen kertaan kuten minä..). Sainkin tämän luettua vielä kotokotona ollessani viime viikolla.
Kirja oli erittäin nopea lukuinen, samaa sanoi äitinikin kun keskustelimme siitä. Tätä lukiessa tulikin mieleen miksen ole näitä uudempia Härkösiä lukenut tai ylipäätään luen harvoja suomalaisia kirjailijoita. Ensinnäkin aihe, kuinka kaikki onnelliset lapsuusmuistot ovatkin vain kuvittelua (ainakin osittain, riippunee näkökulmasta) eli väkisin väännetään jotain surullista ja masentavaa joka paikkaan. Muutenkin oli kauhean yleisesti masentava, niilläkin menee huonosti joilla näyttää menevän hyvin. Eihän kukaan nyt voi olla onnellinen. Miksi suomalaiset tykkäävät rypeä näissä masentavissa kirjoissa, niistähän masentuu vain itsekkin..
Sitten se murre/puhekieli, jolla ihmiset puhuivat. Siis minun mielestäni murteet ovat hieno asia, ainakin normi elämässä. Mutta tässäkin kirjassa se tuntui kauhen päälleliimatulta, ja jotenkin se ei meinannut millään sopia koko juttuun. Muistelisin että tämä sama asia on vaivannut jossain toisessakin Härkösen kirjassa.
Lisäksi kirja tuntui loppuvan kesken, eli kunnollinen loppuratkaisu puuttui. Itse en pidä näistä "muodosta itse mieleisesi loppuratkaisu hahmoille"- kirjoista.
Tulipahan luettua, kotona jos olisin ollut niin tämä olisi varmaankin jäänyt kesken kun parempaakin lukemista olisi ollut varastossa odottamassa. Kouluarvosanana sanoisin että tämä oli sellasita kuutosen luokkaa ehkä 6+.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja