Tuija Lehtinen - Sumulaakson kartano

Tämä Tuija Lehtisen uutuus ilmestyi elokuussa, hyvin niihen aikoihin sen myös ostin ja luin. Samalla ostin myös toisen Lehtisen uutuuden Viesti menneisyydestä (Erja Revon tutkimuksia 2).

Kuten olen useasti maininnut Lehtisen kirjat kuuluvat niihin, jotka ostan automaattisesti niiden ilmestyttyä (ja kun löydän ne kaupasta). Itse pidän hieman enemmän Lehtisen nuorten kirjoista, mutta eivät nämä aikuisille suunnatutkaan huonoja ole.

Tällä kirjalla on muuten oma facebook-sivunsa, jossa Lehtinen hieman avaa kirjan syntyä. Sivu löytyy laittamalla facen hakuun kirjan nimen tai tästä linkistä. Itse löysin tämän vasta kirjan lukemisen jälkeen.

Goodreads

Tässä kirjan takakansi lainattuna;

Kiristä kureliivisi - siniveriset siskokset saapuvat 

Silja ja Elsa Herfurth ovat pienestä pitäen tienneet, etteivät ole keitä tahansa. Heitä velvoittavat aateluus, kartano ja suvun henkinen perintö. Heidän ainoana päämääränään on naida sukuun mies, joka on sopivaa säätyä ja taitaa etiketin. 

Silja on aina ollut myötämielinen perinteille, mutta Elsa kapinoi niitä vastaan. Miten siniveristen sisarusten käy, kun sukukartano joutuu myllerrysten keskelle?

Tuntuu hassulta kirjoittaa tästä näin vähän myöhässä ja myös siksikin että tälle on selvästi tulossa jatko-osa. Päällimmäisenä tästä jäi mieleen että tämän pari juonikuvioita muistuttivat kovasti jotain toista lukemaani kirjaan. En vain saa päähäni että mitä kirjaa. Se oli joku historiallinen rakkausromaani.

Mutta eteenpäin vaikka mikään ei ole ärsyttävempää kuin melkein kielenpäällä oleva nimi. Elsa on aika tyypillinen Lehtisen hahmo, hahmot muutenkin asettuivat tutuille paikoilleen ja niissä ei suuria yllätyksiä tullut. Miljöö sen sijaan oli virkistävä kartano ja sen selviytyminen uudelle vuosituhannelle (vr. Dowton Abbey tv-sarja). Hieman tuli toinen Lehtisen päähenkilö mieleen paikkapaikoin Nooran, kirjoista Maria, Onnentyttö ja Samppanjataivas.
Toivottavasti tähänkin tulisi pari osaa, aina kivempi seurata juonen ja hahmon kehitystä pitempään kuin kirjan verran.

Valitettavasti lopun juonenkäänten arvasi liian helposti, mutta pisteet siitä ettei näitä päähenkilöitä ihan niin vain lepytetä ja he tekevät juuri niin kuin haluavat. Jään odottamaan seuraavaa osaa ja toivon ettei lopputulema ole ihan niin kuin epäilen.

Sama kuin aina, suosittelen Lehtis faneille mutta jos olet vasta tutustumassa niin aloita toisesta kirjasta vaikkapa Maria, Mallitoimisto Pandora tai Nappikaupan naiset.

Lisäystä kirjahyllyyn

Kirjahyllyn siivouksessa tulikin ilmi useampia puutteita parista suosikki sarjastani. Joten sainkin pitkästä aikaa aikaiseksi tiilattua niihin täydennystä. Aikomus on useinkin ollut tilata mutta nyt sattui hyvä tarjous vastaan niin sain klikkailtua loppuun saakka tilauksen.

Tilasin kolme puuttuvaa osaa Tuija Lehtisen Laura-sarjaa; Rakas, Laura (osa 2), Laura menopäällä (osa 3) ja Laura kielikurssilla (osa 5). Lisäksi tilasin Lehtisen Tanja Tavis - Jäkälärinteeen 9 D (2004) kirjan.

Näiden lisäksi ostoskoriin päätyi yksi Merri Vikin Lotta-kirja; Vintti pimeänä, Lotta. Pitäisi ryhdistäytyä näiden suhteen jos aion ne kaikki vielä joskus saada hyllyyni. Joitain  osia on vaikea löytää jo nyt. 

Kuva omani, kännykällä otettu.

Kuva omani, kännykällä otettu.

Nyt minulta puuttuu enään kolme Laura kirjaa: Laura, kultatukka (osa 1), Laura kesätöissä (osa 9 ja Laura pitää pintansa (osa 10). Muista nuorten kirjoista minulta puuttuu 7 kpl (yhteensä niitä on julkaistu 28 kpl, 11.10.2016).

Lotta sarjaa taasen puuttuu enemmän, sarjaan kuuluu 47 osaa, joista minulla on 10 kpl.

Tuija Lehtinen - Väärä vainaja (Erja Revon tutkimuksia)

Tämä on Lehtisen ensimmäinen dekkari ja vaikka en yleensä pidän ns. pohjoismaisista (tai suomalaisista) dekkareista niin silti ostin tämän kun löysin sen kauppareissulla. Lehtinen on kuitenkin kirjailijan yksi suosikeistani.

Kuva omani. Kuvassa Juniori ja kirja.

Koska en onnistunut tätä löytämään Goodreadsista, tai mistään muualtakaan josta olisin voinut lainata hyvää kuvaa kirjan kannesta, niin päätin vaihtelun vuoksi ottaa oman kuvan kirjasta. Kuvassa mukana myös malli pitelemässä kirjaa.

Samoin tämän takakannen tekstiä ei löytynyt mistään, joten otin siitä kuva ja lisään sen tuonne loppuun niille joita se kiinnostaa. Kirja on eri kustantamon kuin muut Lehtisen, tämä on Crime Timen eikä Otavan.

Kirjaa kuvataan joka paikassa näillä kolmella lauseella;

Viihdekirjojen kuningatar Tuija Lehtinen debytoi dekkaristina. Väärä vainaja aloittaa Erja Revon tutkimukset. Lapsuudenystävän sukulainen on kuollut mutta kuka oikeastaan haudattiin?

Kirjan päähenkilö on tosiaan juuri poliisin virasta eläkkeelle jäänyt Erja Repo. Hän on selvittämässä äitinsä kuolinpesää kun äidin asunnon oven taakse ilmestyy yhtäkkiä lapsuudenystävän tytär Jenni. Hän on vakuuttunut siitä että vuosi sitten hänen kummitätinsä tilalta on tuhkattu ja haudattu toinen vainaja kuin hänen kummitätinsä. Erja ei haluaisi alkaa tutkia tapausta ja toivookin että pelkän ruumisavauksen pöytäkirja kertoo totuuden ja juttu loppuisi siihen. Kummitytön epäilys osoittautuukin oikeaksi ja näin alkavat tapahtumat rullaamaan.

Liikaa en halua juonta kuitenkaan paljastaa, sehän näissä on kuitenkin se juttu. Itse luokittelisin tämän ns. cozy mysteryksi eli ei mikään verinen jännitysnäytelmä. Juoni oli aika tyypillinen tälle genrelle, mitä olen näitä lukenut. Itse ihmettelen hieman tuota hehkutusta kuinka tämä olisi ensimmäinen dekkari-tyylinen kirja Lehtiseltä. Koska hänen alkupään tuotannostaan löytyy parikin kirjaa, jotka löyhästi luokitellen voisi sijoittaa tähän kategoriaankin. Esimerkiksi Pirunsaaren veljekset - kirjassa päähenkilö selvittää äitinsä epäilyttävää kuolemaa ja Kulkurilinnut -kirjassa Tuire selvittää serkkunsa katoamista. Noissa tosin on mukana enemmän romantiikkaa.

Juonellisesti ehkä odotin hieman monimutkaisempaa, tai sitä että se olisi ollut jännittävämpi ja olisi saanut minut enemmän pohtimaan ratkaisua. Isoja yllätyksiä ei siis tullut. Ehkä odotan liian Agatha Christie tyylistä lopputulosta kun sana dekkari mainitaan. Muuten tämä cozy mystery genre on suosikkejani ja pidän mm. Sue Graftonin, Sujata Masseyn kirjoista. Eikä tämä juoni niin suuresti niistä eroa. Pidin myös tietynlaisesta realistisuudesta, siviilihenkilöllä olkoonkin entinen poliisi, ei ole paljon valtuuksia ja pääsyä tietokantoihin. Kiva ettei ollut jotain vanhaa tuttua joka tarkistaa jonkun rekkarin etc. Uskoisin että tuota seurataan Suomessa sen verran tarkasti, päätellen iltapäivälehtien jutuista, ettei se olisi realistista. Yllättävän paljon Suomessa silti yksityisetsiviä, piti oikein googlettaa tämän luettuani. 

Hieman ensin kohottelin kulmiani päähenkilölle, eniten yllätyin hänen iästään. Mutta kirjan edetessä tämä katosi ja aloin pitää Erjan hahmosta. Hänen taustaansa valotettiin sopivasti, juuri sen verran että mielenkiinto heräsi ja haluat senkin vuoksi lukea seuraavan osan. Ainut miinus hahmoon tulee tämän omituiselta tuntuvat vaatevalinnat, ne tuntuivat hirveän epäuskottavilta ja vanhanaikaisilta. Kuka pukee pyöräilyshortsit vaikkakin kyseessä on valepuku mutta silti..?  

(Itselläkin on kyllä ehkä yhdet kaapissa mutta ne on tarkoitettu hameen alle..) 

Tämä toki voi johtua omasta ikäerostani hahmoon, mutta en voisi kuvitella äitinikään pukevan pyöräilyshortseja tai kenenkään muunkaan tuntemani yli 40v naisen.

Kirjassa esiteltiin myös pari sivuhahmoa, joiden uskon pysyvän Erjan mukana jatko-osissakin. Ensin kauemmin eläkkeellä (myös entinen poliisi) Kalle, jonka tallissa Erja säilyttää Harley-Davidsoniaan. Kalle on myös mukana kerhossa eläkkeellä olevista rikospoliiseja. Eli perinteinen vanha viisas mies-tyyppi. Itse pidin enemmän toisesta sivuhahmosta, Jortikasta. Hän on pikkurikollinen, jonka Erja on aikoinaan toimittanut vankilaan. Myös rikostoimittaja Vattulainen (hauska nimi, sopii hahmolle btw) tullaan näkemään jatkossa arvaukseni mukaan. Mielenkiinnolla odotan saammeko jatkossa enemmän naishahmoja, nyt kaikki esitetyt olivat jotenkin kirjoitettu vastenmielisiksi tai siten ettei Erja heitä ymmärtänyt kunnolla.   

Loppu tuomio, tämä oli tarpeeksi outo palapeleineen ja grappoineen erottuakseen edukseen tusina poliisien ja muiden sellaisten seasta. Itse olen tosiaan siinä mielessä jäävi että Lehtisen huumori kun on aina iskenyt minulla nauruhermoihin. Eli jään odottamaan seuraavia osia. 

Kuva omani.

Kirjahyllyn siivous: osa 1

 Saimpas tässä eräänä vapaapäivänä hyvältä kuullostavan idean eli kirjojeni järjestelyn.. 

Kaaoksesta aloitetaan..

Alun innostus kesti tälläkin kertaa siihen saakka että sain kaikki kirjat otettua hyllyiltä pois. Mutta eihän niitä tietenkään voinut jättää  lattialle pinoihin. Sinnillä sitten järjestelin ne uudelleen ja otimpa siinä sitten samalla teille iloksi kuvia kirjoistani. Vain toinen kirja intoilija voi ymmärtää tätä hulluuden lajia eli kirjojen omistamisen riemua.

Samalla sain tarkastettua tuplat pois ja tarkempaa listaa puuttuvista kirjoista, jotka haluan vielä lisätä kokoelmiini. Saatoimpa korjata kirjoja ns. poisto pinoonkin. Lisäksi innostusta vielä riitti parin excel-taulukon tekoon kirjoista.

Ensin ajattelin tehdä tästä siivouksesta yhden yli pitkän postauksen mutta sitten tulin järkiini ja ajattelin jakaa tätä useampaan postaukseen. Tässä osassa esittelen kaksi kirjailijaa, joiden kirjoja minulla on eniten. Eli suosikkini Tuija Lehtinen ja Nora Roberts.


Tässä tämä hetken Tuija Lehtiseni, suurimmat puutteet huomasin Laura-kirjoissa. Mirkka, Sara ja Rebekka sarjojen kaikki osat minulla onkin hyllyssäni. Aikuisten puolelta minulla on aika monta pokkareina, joissa on useampia kirjoja samassa. Uusin Lehtinen onkin lainassa tällä hetkellä eli se puuttuu tuolta. Samoin kuvista puuttuu pari nuorten/lasten kirjaa.  ajattelimpa ilahduttaa teitä postauksen lopussa listauksella omistamistamini Lehtisen kirjoista. (puuttuvia saa tarjota ostettaviksi)

Rebekka, Saimi&Selma, Laura, Sara ja Mirkka kirjat.

Muut nuortenkirjat ja aikuisten. 

 Näitä tuntuukin tarttuvan helposti kirpparilta mukaan, vähän liiankin helposti. Siksi näitä oli useampiakin tuplia hyllyssäni..

Tuplana omistamani Lehtisen kirjat.

Sitten toinen ikuinen suosikkini eli Nora Roberts, häneltä omistan kirjoja sekä suomeksi että enkuksi.
Voisinkin tehdä näistä joskun kunnon postauksen, koska näitä on suomennettu niin hassusti eri nimillä että niistä menee vähemmästäkin sekaisin. Näitä julkaisee suomeksi sekä ns. harlekiinikustantajat ja Gummerus. Nyt näinkin kaupassa juuri "uusia" suomennoksia, jotka oli julkaistu kovakantisina vaikkakin ei siitä ole montaa vuotta kun ne viimeksi julkaistiin erinimisenä pokkareina.. Sekavaa mielestäni, kannattaa olla tarkkana ostoksilla. Tein näistäkin kyllä taulokon mutta sen kokoaminen on vaikeampaa joten säästän teidät listaukselta.

Nämä kuvat jaksoinkin asetella kollaasimuotoon.

Suomeksi omistamani Robertsit, osa tuplana kuvissa. 

Tajusin juuri että näistä kuvista puuttuvat suomeksi omistamani J. D. Robb aliaksella kirjoitetut Eve Dallas romaanit, niitä minulla on viisi (tai kuusi) ensimmäistä osaa. Noista enkuksi olevistakin taitaa puuttua parit viimeisimmät osat. Lisäksi minulla on pari kirjaa sekä suomeksi että enkuksi. Kerkesin pari ostamaan ennenkuin enkuksi lukeminen tuli enemmän tavaksi ja totesin suomennoksen oston turhaksi (eli enemmän rahaa uusiin kirjoihin). Kuvista puuttuu myös pari e-kirjana omistamaani Robertsia.

Enkuksi omistamani. 

Tässä vieläpä se listafriikin lista omistamistaan Tuija Lehtisen kirjoista:

Mirkka ja riparikesä
Mirkka, lukiolainen
Mirkka ja Amerikan reissu
Mirkka ja ratkaisujen kesä
Mirkka ja Masan metkut
Mirkka ja Masan tempaukset:
Mirkka, Masa ja Miss USA
Mirkka, Masa ja suuri rakkaus
Mirkka, Masa ja uudet tuulet
Sara@crazymail.com
Nottingham kesällä kello 6
Sara ja levottomat jalat
Missä olet, Sara?
Rebekka ja kesäprissi
Rebekka tarttuu toimeen
Rebekka ja talven taikaa
Rebekka Konnankoukkuja ja koiruuksia
Rebekka Tähtityttö
Rebekka Mansikoita ja morsiusneitoja
Rebekka Yllätysten ysi
Rebekka Tuulimyllyjä ja tulppaaneja
Saimi ja Selma - Salainen ihailija
Saimi ja Selma - Kostikas kätkö
Saimi ja Selma - Kamera käy

Laura ystäväni

Laura kielikurssilla

Laura ja Akun tehdas

Laura sydän syrjällään

Laura, sua kaipaan

Kartingtean vintiöt

Hanaa vintiöt

Vauhdin huumaa vintiöt

Piitkä jäähy

Kolma mies vasemmalta

Futismestarit

Janne ja sammakkoklaanin kosto

Minun veljeni Jon

Joka kimma sen tietää

Siivet varpaiden välissä

Ikkunaprinsessa

Siskokullat

Traktori

www.liisanblogi.fi

Pesää!

Mun ystäväni Rufus

R.I.P.

Mopo

Enkelin kuvia hiekassa

Roskisprissi

Blondi jyrsijä

Tuhansien aamujen talo

Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta

Kolme miestä netissä

Suklaapolkuja

Miss Seinäruusu

Morsiuskamari

Nappikaupan naiset

Armon aika

Ruutukuningatar

Ruusumadonna

Franseska

Pirunsaaren veljekset

Viiden tähden tuhkimo

Rafaelin enkeli

Enkelien salaisuudet: Rafaelin enkeli/Milaelan enkeli

Kaunotar etsii kulkuria: Samppanjataivas/Nukkemorsian

Vastustajia ja valloituksia: Ruusumadonna/Ruutukuningatar

Rakasta minua:Kulkurilinnut/Mies vailla sydäntä/Viiden tähden tuhkimo

Rakkautta ja glamouria: Mallitoimisto Pandora/Lumiruusu

Miehiä ja menestystä: Ruusunnuppu/Onnentyttö/Maria

Tuija Lehtinen - Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta

Ilmeisesti tuo lähi Prisma on lakannut tilaamasta Lehtisen uusia kirjoja, koska tämä ei sinne ikinä ilmestynyt kuten ei uusin Selma ja Saimi-kirjakaan. Sinänsä harmi koska, nämä ovat olleet niin helppoja ostaa normaalin kaupan reissun yhteydessä mutta nyt pitää sitte lätemään erikseen eri kauppoihin näitä etsimään. (olisi ne saanut nettikaupan kautta tilattua sinne ilmeisesti mutta kamalasti vaivaa siitäniin..)

Toinen mielenkiintoinen asia on että kun yritin etsiä kuvaa kirjasta mm. goodreadsista niin tätä kirjaa ei ole siellä (edit 25.7.2016 ilmestyi tällä viikolla sinne). Tai että edes jos haet googlella kirjaa niin Otavan sivut eivät ole ensimmäisten kolmen haku-tulosten sivulla (kylläkin pdf-versio Otavan syksyn uutuuksista oli). Siellä kyllä löytyi mm. yksi artikkeli Lehtisestä, jota en ole huomannut, ja Lehtisen Instagram-tili.. Eli haku ei mennyt ihan hukkaan.

Tuosta jutusta selvisikin että tämä on 111. kirja Lehtiseltä, eli pari minultakin vielä puuttuu kokoelmasta (lopussa linkki artikkeliin).

Goodreads

Joten luotan nyt adlibriksen kuvaukseen kirjasta;

"Kotimaisen viihteen kuningatar vie lukijan huutokauppakamarin kiihkeään maailmaan.Helmi on töissä isäpuolensa omistamassa Huutokauppakamari Salomonissa sekä samaa firmaa olevassa antiikkiliike Divarin Helmissä. Ala kiinnostaa, mutta Helmi ei ole varma, haluaako hän sitoutua vanhoihin esineisiin kokopäiväisesti.Kun eräs asiakas tarjoaa Helmille huonetta kimppakämpästä kaupungin keskustassa, Helmi päättää ottaa etäisyyttä tuttuihin kuvioihin. Uusia ihmisiä astuu elämään, mutta kuten Helmi on antiikin puolella oppinut: kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää."





Helmistä pidin hahmona ja juoni oli ok, Helmin oikean isän arvasin ennen sen paljastumista. Hieman lopullinen mies valinta ihmetytti, mutta se oli erittäin tyypillinen Lehtiselle. Eli rakkaus-kuvio ei pakosti ole ihan tärkein juonikuvio tai parempi kuvaus olisi ettei sitä korosteta liiaksi.

Helmin äidin salailu oikean isän suhteen hieman ihmetytti mutta laitetaan se sen piikkiin että hän on eri sukupolvea minun kanssani.

Lukemisesta on nyt viikko pari ja tuossa onkin mielikuvat, jotka ovat jääneet kirjasta eli aika perus hyvä Lehtinen.

Hauskana lisänä tässä päästiin näkemään vanhoista kirjoista tuttuja eli Mirkka ja Juuso perheineen. Myös Masa vilahti nopeasti, näitä on aina kiva lukea.



Isoimman yllätyksen koinkin kun sain kirjan käsiini ja sisälehdeltä löytyikin oman blogin nimi :D

Saman voisin todeta tästäkin kirjasta eli:

Kuvat omiani.

Niin se löytämäni Tuija Lehtisen haastattelu Me Naisissa on täällä (3 kirjailijaa esittelee: tällainen on työhuoneeni; Tuija Lehtinen, Juha Itkonen ja Iida Rauma).

Hauska tuo maljokko täynnä korkkeja, yksi jokaiselle kirjalle. Hyvä tietää että kaikki ne ovat juhlittuja saavutuksia.

Minne kirjapostaukset katosivat..?

Jep, lukujumi jatkuu..

Tuntuu vain ettei ole mitään hyvää luettavaa, lukenut olen mutta lähinnä sellaista toisenasteen hömppää ettei niistä kehtaa edes tänne edes ajatella kertovansa. Tai sitten olen uusinta lukenut kirjoja joista postasin jo tammikuussa (Ella Summers). Georgette Heyer vei hetkeksi jumia mutta sitten niiden jälkeen ei löytynytkään mitään uutta hyvää luettavaa. (BTW suosikiksi nousi tällä lukukerralla Venetia).  

Melkein voisin tällä herkelä diagnosoita itselleni tämän.

Tuija Lehtisen uusinta Saimi ja Selma kirjaa olen yrittänyt metsästää tuloksesta, eli ei se taida tuohon lähiprismaan ilmestyä myyntiin. Pitäisi sitten jostain se tilata kun kirjastostakaan sitä ei saa varaamatta. Olettekos muuten huomanneet että Lehtiseltä on tulossa syksyllä dekkari? Ihan eri kustantajallekin kuin normisti eli Otavan sijasta Crime time. Kirjan nimi on Väärä vainaja ja se ilmestyy syyskuussa. Nyt kesäkuussa pitäisi myöskin tulla uusi aikuisille suunnattu kirja, sitäkään ei ole vielä näkynyt kaupassa.. 

 Ja saattaa olla että sama jumi on nyt siirtynyt myös tv-sarjojen puolelle. Olen katsellut pääasiassa The Originalsin kolmos kautta uudelleen tai sitten Netflixistä Friendsä.. 

Syytän tästä kaikkien hyvien sarjojen taukoja ja sitä ettei mitään uutta ole tulossa paitsi Game of Thronesin kaudenpäätös jakso ensi viikolla, ja voin jo kuvitella siinä olevat cliffhangerit..

Saatta olla että eilen katselin hieman GoT, ekaa kautta, kun olin ensin katsellut uusimman jakson. Tuntu että sarja alkaa vasta nyt päästä suosikkieni joukkoon. Eli voisin jopa katsella uudelleen ekoja kausia, ja ehkä ilman kelailua..Mutta uusin jakso tosiaan, mikä jakso olikaan, pitkästä aikaa kunnon jakso mutta tähän onkin ilmeisesti melkein koko kauden budjetista valta osa säästetty.. 

Mistä tuli mieleen eikö kukaan muu ole pettynyt Jon Snow henkiinheräämis-kohtaukseen? 

Sehän on suoraan kopio mm. TVDn Elenan vampyyriksi heräämis kohtauksesta, katsokaa vaikka itse. TVD season 3 finaalin viimeiset minuutit, "heräääminen" kohdassa 4:07-, eli ihan lopussa videota.

 

Mieleen tuli myös Twilight ja siinä Bellan herääminen vampyyrinä muttei se ollut ihan yhtä kopio.

Kuinkas päädyttiinkin tv-sajoihin kirjoista taasen.. 

Mutta sellaista täällä, saa suositella hyviä kirjoja tai tv-sarjoja (ja elokuviakin).

Tuija Lehtinen - Välivuosi

Goodreads

Uusin Lehtinen, tavoistani poiketen en ostanut tätä (vielä) omaksi vaan bongasin tämän kirjastossa ollessani uutuus hyllystä.

Tämä on saanut ainakin Goodreadsissa aika murskaavat arviot. Ei tämä ihan tyypillisintä Lehtistä ole.

Kirja kerrotaan kahdesta eri näkökulmasta; Simon ja Limen.´

Takakannessa kirjaa kuvataan osuvasti (lainaus Goodreadsista):

"Välivuosi on Simosta huono läppä. Hän ei olisi ikinä voinut kuvitella, että vuosi olisi oikotie onneen.Kaksi hyvin erilaista yksinhuoltajaperhettä päätyy yhteen. Simo, boheemi kulttuurituottajaäiti ja pikkusiskopuoli Tikkurilasta.Lime, avaruusfysiikasta luennoiva professori-isä ja pikkusisko Kauniaisista. Simo aloittaa kymppiluokan. Lime on matikkaluokalla ja nero, kuten isänsä.Simosta tuntuu kuin hän olisi joutunut huonoon tosi-tv-ohjelmaan, jossa uusperheen jäsenet yrittävät tappaa toisensa. Lime puolestaan elää todeksi vanhaa perhesarjaa Me hirviöt. Ei mikään love story."

Valitettavasti, tämä ylti minulla vain ihan ok-tasolle. Tuntui että huumori puuttui. Yllätävän kliseinen, tämän ansan Lehtinen kyllä yleensä välttää. Luin tämä silti suhthelposti eli ihan sujuvaa tekstiä tämä on.

En oikein tykännyt kummastakaan päähenkilöstä, Lime oli kuvattu aika ylimalkaisesti ja hänen päänsä sisään ei päässyt. Plussaa siitä ettei ollut mikään kiltti tyttö -> ylisuorittaja -> burn out -> etc. Vaan hän oli reilusti oma itsekäs itsensä. Simo taas, on aika tyypillinen vätys hahmo, helpommin lähestettyvä, mutta itse silti pidin Limestä enemmän. Simo sai lopussa sen "unelma lopun" Australian matkoineen. Olisi muuten kiva tietää että tapahtuuko tälläisiä matkoja oikeasti, joku tuttu mummeli kustantaa nuoren matkaseurakseen valtameren taakse (Masa ja Sylvi, Mirkka-kirjoissa. Sara ja Mummo, Sara-kirjat.)

Normaalisti Lehtisen sivuhahmot ovat niitä kutkuttavimpia, nyt ne tuntuivat suurimmaksi osin puuttuvan tai he jäivät puolitiehen esim. Monnista olisi kiva ollut saada hieman enemmän irti.. Toinen mikä tästä tuntui puuttuvan oli aikuiset, yleensä Lehtisen kirjoissa on ollut yksi ns hyvä aikuinen, joka edesauttaa ja on ns viisauden ääni. 

Lopusta plussaa, ettei tämä loppu ollut ihan niin ruusunpunainen kuin voisi olettaa. Ei se perhe elämä muuttunut auvoiseksi ja kaikki eivät tulleet ylimmiksi ystäviksi keskenään. Vaan olivat lähinnä onnellisia etteivät joutuneet enään asumaan saman katon alla.
Jäin myös kaipaamaan enemmän juonikuvioita, nyt tämä jäi enemmän kuvauksen puolelle ja mistään ei saanut kiinni. Pinnan alla kyllä väräilee tärkeitä teemoja mutta ne jäivät turhautumisen taakse itsellä.

Harmittava kirja, mutta ei aina voi onnistua.

Tuija Lehtinen - Jatkoaika

Meinasin tämän ostaa jo messuilta mutta hinnan nähtyäni päätinkin ostaa sen tutusta lähikaupasta, koska siellä se olisi (oli?) halvempi.

Ihan heti en tätä lukenutkaan vaan odottelin vapaa päivään. Arvostelu spoilaa kirjan juonta.

Goodreads

Tässä jatketaan Lehtisen edellisen aikuisten kirjan tapahtumista eli Armon aika-kirjasta tuttu Mona Meri on tämänkin kirjan päähenkilö. Itse pidin tästä kirjasta, enemmän kuin tuosta edellisestä. Mona oli mielestäni saanut sähäkkyyttä lisää tai siis hänen itsevarmuutensa oli palannut.

Muistaakseni ensimmäinen Lehtisen hahmoista, joka on harrastanut seksiä kahden eri miehen kanssa, ei samalla kertaa mutta kuitenkin periaatteessa samanaikaisesti. Tämä tosin ei ollut tietoinen valinta aluksi toisen miehen kohdalla. Pidin myös siitä ettei Mona tuota jäänyt märehtimään, eihän hän lopulta ollut parisuhteessa kummanakaan kanssa vaan sinkku. Virkistävää myöskin että lopullinen mies olikin Monaa nuorempi, taiteilija tosin kuten hänen ex-miehensäkkin mutta vaikutti ainakin täypäisemmältä.

Muista juonikuviosta, ne olivat ihan ok mutta mielestäni Mona olisi voinut kysyä Larilta jo ennemmin suoraan kuvan naisesta. Lari kuvio oli muuten sopiva lisä, vaikkakin sen arvasi osin etukäteen muttei kuitenkaan kokonaan. Muutenkin kaikkia salaisuuksia oli aika paljon ilmassa ja useasta suunnasta. Vähän liikaakin.

Lahjan takasin tulolle ja kostolle ei oikein annettu kunnon syytä, toisaalta tarvitseekohan mieleltään sairas sellaista. Mutta muutenkin tuo juonikuvio tuntui hieman jäävän keskeneräiseksi ja irralliseksi muusta juonesta.

Kirja on mielestäni Lehtistä parhaimmillaan, sopivasti romantiikkaa ja menoa, hieman salaisuuksia ja huumoriakin. Suosittelen Lehtisen ystäville.

Pari kotimaista tältä syksyltä

Kaari Utrio - Seuraneiti

Goodreads

Klassikko Utrio piti tietysti heti ostaa kun sen kaupasta bongasin. Utrion kirjat ovatkin niitä harvoja valittuja, jotka ostan suoraan heti uutena omaksi. Tämänkin luin jo joskus elokuussa, puoli pakolla tosin kun halusin viedä tämän äidille lainaan. Minähän olen aika mieliala lukija, eli kausittain menee tietynlaiset kirjat paremmin alas. Tuon pakon takia tästä ei ole vielä tehtyt mieli kirjoittaakaan kun tuntuu etten ihan kunnolla tämän lukuun keskittynyt ja siksi en ihan oikeaa arviota tästä pysty vielä tekemään. Eli tämä odottelee lopulliseen arvioon toista lukukertaa.

Pari sanaa silti tästä haluan jakaa.

Sanoisin perus Utriota, samaa mitä Utrio on viime vuodet kirjoittanut. Ensimmäisen kahdenkymmenen sivun jälkeen tiedät jo kuinka lopussa tulee käymään. Sinänsä harmi että Utrio tuntuu aina jämähtävän kausiin ja juoniin, keskiaika kirjoissa on omat vakio juonensä samoin kuin näissä "kepeämmissä" 1800-luvun romaaneissa.

Ei sinänsä ottaen huomioon ettei kirja alunalkaen houkuttanut juuri sillä hetkellä lukemaan, niin se silti onnistui imaisemaan minut mukaansa. Eli kyllä Utrio silti osaa kirjoittaa paremmin huonoimmillaan kuin suurin osa muista lukemistani suomalaisista kirjailijoista. Suosittelen jo Utrio faneille, ja jos et vielä ole niin suosittelen aloittamaan jostakin toisesta kirjasta.

Kristiina Vuori - Näkijän tytär

Goodreads

Tämä kirja saikin kunnian olla ensimmäinen suomenkielinen e-kirja, jonka olen lukenut. Kiitos tuosta kuuluu Alpron ja Elisa-kirjan kampanjalle, jossa Alpron tuotteiden ostaja sain koodin Elisa kirjaan,, itse päädyin valinnassani tähän kirjaan. Tämä kun on ollut muutenkin lukulistalla.

Tämä kirja menee kategoriaan - ihan kiva. Helppo luettava ja
voisin lukea seuraavatkin kirjat Vuorelta, ihan kuitenkaan heti en alkanut selvittää onko tälle jatko-osia.

Tätä on tosi vaikea arvostella verataamatta Utrioon koska Utrio on hallinnut tätä genreä Suomessa niin kauan. Kiva vihdoinkin nähdä jonkun muunkin onnistuvan tässä. (OT; itse en ole ikinä innostunut mm Hirvisaaaren kirjoista)

Yksi uusi silmällä pidettävä suomalainen kirjailija.

Tuija Lehtinen - Morsiuskamari

Goodreads

Toinen kirjailija, jonka kirjat ostan heti kun ne bongaan. Samoin kävi tämän kanssa, ostoskoriin tämä päätyi kauppareissulla. 

Tämäkin saa arvosanan "ihan kiva" ja perus Lehtinen. Ei paras muutei huonoinkaan. 

Päähahmo Neela jäi jotenkin etäiseksi, kiva oli kylläkin lukea lisää tutun maiseman hahmoista (Nappikaupan naiset), harmi vain että loppuratkaisu oli arvattavissa.

Saa nähdä saammeko lukea lisää tutun kadun kuulumisia jatkossakin. 

Tuija Lehtisen tämän vuoden (2012) uutuudet

Tuija Lehtiseltä on ilmestenyt tänä vuonna neljä uutta kirjaa ja pari vanhempaa kirjaa uusinta painoksina. Noista kirjoista olen ostanut kolme suoraan kaupasta ja yhden lainannut kirjastosta luettavaksi. Nuo vanhemmat olen jo ennestään lukenut. Mutta nuo uusintapainokset ovat sikäli kivoja että ne helpottavat noiden vanhempien Lehtisten hyllyyn hankkimista.

Noita uusia oli tosiaan neljä, joista yksi on aikuisille suunnattu ja loput kolme nuorille ja lapsille.

Ensin huhtikuussa ilmestyi uusi osa Rebekka-sarjaan; Rebekka ja yllätysten ysi
Sitten ilmestyi kesäkuussa ilmestyi ensimmäinen osa uutta Rico-sarjaa; Sirkuskoira Rico
Syyskuussa taasen ilmestyi kaksi uutta kirjaa; Tuhansien aamujen talo ja Pesää!

Tuon Rebekkan hankinkin heti huhtikuussa ja luinkin mutta sen arvostelu jäi, joten sain nyt idean luettuani noi muut Lehtisen uutuudet että kirjoitan niistä kaikista tässä lyhyesti.

Kuten tuolla seuraavissa arvosteluissakin tulee ilmi niin pidän Lehtisen kirjoista myös siinä mielessä että ne kestävät useita lukukertoja ja niistä löytää aina jotain uutta. Usein mielipiteeni muuttuukin niistä sen mukaan kuinka monta kertaa olen ne lukenut.

Otavan verkkokauppa

Rebekka ja yllätysten ysi

Tätä uusinta Rebekkaa odottelinkin kovasti, Rebekka onkin suosikkini Lehtisten tyttöjen joukosta (ainakin toistaiseksi).
Tämä kirja taasen ei päässyt suosikikseni tässä sarjassa, tosin takana on vasta yksi lukukerta. Mutta poikakuvioiden käänteestä en tässä pitänyt, muuta en nyt juuri kunnolla muistakkaan tästä. Mutta innolla silti odottelen jatkoa, varmaan taas tuossa kevät talvella tulee seuraava.

Ei tästä tämän enempää nyt. Tosin tutkiskelin juuri että Laura-sarjassa on 11 osaa ja Mirkka-sarjassa 10, että pari kirjaa ainakin on vielä tulossa Rebekkan seikkailuja. Tämähän oli 7. osa.








Otavan sivut

 Sirkuskoira Rico

Tämän lainasin kirjastosta pari viikkoa sitten kun osui silmään hyllystä. Tämä onkin selvästi nuoremmille suunnattu kirja, kuten tätä edeltäneetkin sarjat; Futis-, Janne - ja Vintiöt - sarjat. Lisäksi tämä on enemmän suunnattu pojille kuin tytöille. Kaikissa näissä sarjoissa onkin päähenkilö n. 10-12 vuotias poika.  Joten en ihan kuulu kohderyhmään, mutta silti olen nuo kaikki srajat lukenut ja pitänytkin niistä.

Tämä tosin ei ainakaan tämän ekan osan perusteella noussut suosikiksi. Sirkus tapahtuma ympäristönä oli kyllä mielenkiintoinen ja Arttu (Arthur) englantilaisine äiteineen ja suomalaisina isineen olikin mielenkiintoinen ratkaisu. Kansainvälisempi kirja siis, mutta sirkuksethan ovatkin aika kansainvälisiä. Toisena päähenkilönä voidaankin pitää Artun löytämää Ricoa, joka on nuori jackrusselin terrieri.
Joissain kohden tämä toi mieleen viisikot arvoituksineen ja yrmeine aikuisineen. Varmaan tulee silti luettua seuraavakin osa ja hankittua tämäkin hyllyyn mutta maltan kyllä odottaa että löydän sen edullisemmin..



Otavan sivut

 
Pesää!

Tämä olikin hiukan vaikemmin saatavissa, koska tämä ei ilmestynytkään lähikaupan hyllyyn ostettavaksi. Päädyinkin sitten tilaamaan tämän adlibriksestä, ja samalla sainkin muutaman muunkin uuden kirjan.
Tästä tiesin jo takakannen luettuani ettei tämä taida avautua kunnolla ihan yhdellä lukukerralla. Oikeassa olinkin, yhdellä lukukerralla ei tästä ihan kaikkea saanut irti. Tätä kun kerrotaan useasta eri näkökulmasta ja samat henkilöt vilahtevat eri henkilöiden näkökulmista ja välillä kertovat itse tarinaansa.. Liikaa prosessoitavaa yhdelle lukukerralle.. Mutta tästä pidänkin juuri tässä joka lukukerta löydät jotain uutta.. Muuten aika perus Lehtistä. Ei suosikkini, ainakaan vielä, mutta tuo Ihan pihalla-kirjakin hiipi vuosien varrella ja lukukertojen mukaan suosikki listalle..





Otavan sivut

 Tuhansien aamujen talo

Toisin kuin tuo edellisen niin tämän bongasin lähikauppani hyllystä, melkein jopa ennenkuin hokasin sitä alkaa kuikuilemaan sieltä.

Taas Lehtinen on onnistunut sijoittamaan kirjan uuteen maailman, tällä kertaa armeijaan. Armeija maailmana on tuttu vain miehen ja veljen armeija puheista. Mielenkiintoista tässäon myöskin se että tätä kuvataa kahdesta erinäkökulmasta, Martan, joka on jo ollut armeijassa useamman vuoden töissä eli toimii kouluttajana ja Smillan joka vasta suorittaa aukkia.
Ensimmäisen kerran myös ns parisuhde väkivaltaa päähenkilön näkökulmasta, en ainakaan muista että oikein montaa muuta päähenkilöä olisi Lehtisen kirjoissa ihan hakattu (Sara nuorten puolella, mutta sekin taisi olla enemmänkin jengi-juttuja).
Mielenkiintoinen, viihdyttävä ja olipa siellä jopa tuo vakavempikin sävy taustalla.

Roskisprinssi - elokuva

Täällä viime toukokuussa tästä elokuvasta kerroin ja olinkin silloin juuri lukenut kirjankin. Mutta vasta tänään innostuin sitten vuokraamaan tämän dvd-llä, elokuviin asti en sitä ehtinyt katselemaan.

 

Kuva

Niin, mitähän tästä sitten sanoisi, josko nyt tosiaan pohjustaisin etten tosiaan ole suomalaisen elokuvan ystävä, kuten tv-sarjojenkaan ym. Taitaapa tämä olla ainut suomalainen elokuva, jonka olen tieten tahtoen vuokrannut katsottavaksi pariin vuoteen.
Toinen pohjustus, kuten harvoin kukaan muukaan kirja-fani niin empä tiedä yhtäkään kirjasta tehtyä elokuvaa joka voittaisi (hyvän) kirjan. Elokuva toki on aina oma kokonaisuutensa ja (jonkun muun kuin sinun) tulkinta kirjasta.

Elokuvana oli ihan ok, hyvä jos vertaa muihin suomalaisiin. Lulusta pidin tässä kovasti, Jedin näyttelijä ei ollut ihan omaan makuuni. Kirjan tapahtumia oli jonkin verran (lievästi ilmaistuna) muokattu ei pelkästään nykyaikaistettu. Osa kirjan hengestä oli silti saatu elokuvaankin, tarpeeksi jotta taidan vaivautua ostamaan tämän omaksikin.

Asiasta kolmanteen, näin koira ihmisenä, ja vieläpä sellaisena etten itse mene vieraita tai tutumpiakaan koiria silittämään (oli rotu mikä hyvänsä) niin oli silti hyvin vaikea katsoa berninpaimenkoiraa pelottavana koirana, onhan sillä kokoa mutta silti..

Ystäväpariskunta oli muuten katsonut tämän viikonloppuna ja hekin kehuivat tätä hauskaksi, kumpikaan ei ollut lukenut kirjaa tosin..

Täällä Tuija Lehtisen haastattelu elokuvan tiimoilta, se oli myös dvd-levyn lisämateriaaleissa tosin ei ihan kokonaisuudessaan.. Ja se on ilmeisesti tehty ennen elokuvan valmistumista..
Täällä juttua elokuvan koira-tähdistä

Viime aikoina luettuja

Näistä kaikista on ollut tarkoitus julkaista omat postauksensa, mutta ne ovat syystä tai toisesta jääneet kesken. Niin ajattelin sitten ympätä nämä kaikki samaan postaukseen.

Tuija Lehtinen- Miss Seinäruusu ja Piiitkä jäähy

Kaksi tämä syksyn uutuutta Lehtiseltä, Piitkä jäähy-n ostin yhtäaikaa Utrion Oppinut neiti-kirjan kanssa ja taisin lukeakin sen ennen tuota Utriota, mutta postauksen teko siitä on jäänyt. Samoin Miss Seinä Ruusu on ollut luettuna jo jonkin aikaan. Mutta yleensä en tykkää antaa lopullista arviota Lehtisen kirjoista yhden lukukerran perusteella.

Piiitkä jäähy kertoo, jo Karting Team Vintiö-kirjoista tutusta, Roopesta. Roope on saanut "karkoituksen" äitinsä luo Savoon ja käy ysiluokan siellä. Oli mielenkiintoista päästä Roopen pään sisään, ottaen huomioon että noissa toisissa kirjoissa Roope on toiminut ns. pahiksena eli ei mikään kilttipoika.

Miss Seinäruusu taas paluuta tutumpaan Lehtiseen Kolme miestä netissä-kirjan jälkeen. Tosin uutta twistiä toi se että päähenkilö Rea on eroamassa ja hänellä on poika. Eronneita muistaisin Lehtisellä kyllä olleen päähenkilöinä, mutta taitaapa olla ensimmäinen lapsellinen aikuinen päähenkilö tämä Rea olla. En ainakaan juuri nyt muista muita. Mutta mielenkiintoinen silti, tosin maatilan kuvauksessa pari asiaa pisti silmään, näin maatilla kasvaneelle. Tästä en tämän tarkemmin vielä kerron, haluan ainakin sen toisen lukukerran vielä. Lisäksi kirja lähti juuri viikonloppuna lainaan äidilleni.

Nora Roberts - Night Tales -sarja

Tämän 90-luvun alussa kirjoitetun Robertsin sarjan olen ennemminkin lukenut. Ihan kiva alkupään Roberts, sarjaan kuuluu viisi osaa, ja näihin yhteisniteisiin jotka omistan on lisäksi ympätty yksi ylimääräinen Roberts.

Night Tales1. Night Shift (1990)
2. Night Shadow (1991)
3. Nightshade (1993)
4. Night Smoke (1994)
5. Night Shield (2000)
Bonus kirjana Night Moves

Tyypilliseen tapaan näissä kerrotaan "perheen" rakkaustarinoita ja mysteerejä. Ja ompa yhdessä niistä jopa hieman yliluonnollistakin mukana.

Michelle Rowen - Bitten & Smitten

Kiinnostuin tästä kirjasta Humisevalla harjulla-blogin Cathyn postauksen perusteella ja tilasin tämän jonkun tilauksen yhteydessä ns. täytekirjana (eihän nyt voi tilata vain yhtä tai kahta kirjaa, vaan useampi samoilla postikuluilla..). Tämä olikin luettavien pinossa kauan..

Kommentti tästä onkin ; ihan kiva. Sarah hahmona on valloittava, mutta muuten kirjassa jokin ei klikannut. Kivan huumoripitoinen silti.



Rachel Vincent - Kissatyttö, Saalistaja, Syytetty ja Kaappaus

Ekan osan olenkin lukenut ja arvostellut jo täällä. Minulla oli hieno suunnitelma näiden varalle - olin ajatellut odottaa kaikkien osien ilmestymisen ennenkuin luen ne.. No, eräänä lukemisen puutteisena iltana aloitin sitten nämä.. Kaikki tulikin luettua yhteen pötköön.. Olisi pitänyt odottaa vielä ne kaksi puuttuvaa osaa eikä sortua. Arvostelen nämä tarkemmin sitten kun nuo kaksi osaakin ilmestyvät.. Sen verran voisin avata sanaista arkkuani näistä kumminkin että mielestäni tämä sarja on turhaan kuusi osainen, tästä olisi saanut hyvän yhden (korkeintaan kaksi) kirjaa, kun nyt on kuusi epätasaisesti "ok-hyvä"- tasoista kirjaa.. Kannattaa ehdottamasti lukea kaikki osat putkeen..

Uusia aarteita

Sain tuossa viime lauantaina kiinnostavan yhteydenoton blogini kommenttien kautta. Liittyen tähän postaukseeni Tuija Lehtisen Mirkka-kirjoista. Siinä vinkaan että joskos joltain löytyy kyseisiä kirjoja hyllystä tyhjän pantti niin olisi kiinnostunut ostamaan ne omaan hyllyyni.

Jo tuon kommentin luettuani epäilin yhtä asiaa ja epäilyni saikin varmistuksen kun sain vastauksen sähköpostiini.

Eli ihan itse Tuija Lehtinen tarjosi hyllyssään (ylimääräisenä) olevia Mirkka-kirjoja ostettavikseni. Kaupat tuli ja vieläpä mielestäni edulliseen hintaan, niistä puuttuvista Mirkka kirjoista sekä kahdesta muustakin kirjasta.

Tänään sitten sainkin jo hakea paketin postista..

Tässä kuvia uusista aarteista

Ensin kuva ihan kaikista kirjoista, suurin osa Mirkoista löytyi vanhoilla kansilla, paria lukuun ottamatta onneksi nuo puuttuvat kuitenkin kuuluivat samaan yhteisniteeseen. Lisäksi paketissa tuli hyllyyni yksi puuttuva Rebekka (Rebekka tarttuu toimeen) ja Mun ystäväni Rufus.

Kaikki

Täydellinen Mirkka-sarja

Lehtinen kysyi myös haluanko nimikirjoitukset kirjoihin, kysymykseen vastasin (tietysti) myöntävästi. Kaikissa  kirjoista on nimikirjoitus mutta parissa kirjassa oli pari sanaa enemmän..

Nimikirjoitus ensimmäisessä Mirkka kirjassa

Tässä nyt myös kokonainen Rebekka-sarja (siis jo ilmestyneet kirjat)

Rebekka kirjat

Rebekka tarttuu toimeen kirjan nimmari

Vieläkään en meinaa uskoa että tässä kävi näin, varsinkaan että lisäksi kuulin (vai olisiko oikeampi termi luin sähköpostista) pari mielenkiintoista tausta tietoa ja kommenttia kirjoista. Hän oli myös lukenut postauksiani ja mm. pohdintojani Rebekkan tulevaisuudesta, tosin siitä en saanut vinkkejä tulevasta vain sen verran etteivät kaikki asiat (mm.poikaystävä kuviot) mene ihan niin kuin edeltäjillään, mutta pitää katsoa kuinka kuviot etenevät. (Mikä saakin minut edelleen liputtamaan Ollin ja Saskan puolesta :D)

Kiitos Tuijalle vielä tätäkin kautta, jos tänne vielä eksyt :)

Mutta nyt minä menen nukkumaan, kolme postausta päivässä saa luvan riittää! Tätä vaan en malttanut olla julkaisematta..

P.S: Kiitos jälleen kerran pikkuveljelle kuvien muokkauksesta

Tuija Lehtinen - alkupään nuortenkirjoja

Edit; Mokasin sitten tämän ajastuksen kanssa, tämän piti ilmestyä tänään aamulla. En oikein tiedä miksei se sitten ilmestynytkään luettavaksi.. Blogger onkin taas kivalla päällä..


Eli nyt on luettu Enkelikuvia hiekassa 1986, Mun ystävä Rufus 1987 ja Joka kimma sen tietää 1988.
Nämä kaikki otin alkuviikosta kirjastosta mukaan, itseasiassa minun piti pyytää että ne haettaisiin minulle varastosta. (samoin vuonna 2006 ilmestynyt Miekaelan enkelit piti haettaa varastosta, ihan ihme touhua..). Samalla toki sieltä virkailija kaappasi pari muutajkin vanhempaa Lehtistä, mutta niistä lisää sitten.

Enkelinkuvia hiekassa on Lehtisen ensimmäinen nuorten romaani, olen sen taatusti lukenut joskus ennemminkin en vain muista koska viimeksi. Tosin päätellen siitä etten muistanut tästä oikeastaan mitään, siitä on aikaa.
 Nyt lukemisen jälkeen ihmettelinkin miksei tämä ole jäänyt mieleen, koska pidin tästä erittäin paljon. Odotin että Lehtinen olisi aloittanut tämän lajin jotenkin tyypillisemmällä kirjalla, mutta ei.
Kirjan päähenkilö on 17-vuotias Marru, jonka vanhemmat ovat eronneet hänen ollessa pieniä, isäänsä hän ei ole tavannut. Kirjan alkuasetemista selviää että Marrun äiti on hiljattain mennyt uusiin naimisiin ja he ovat muuttaneet uuden miehen omakotitaloon. Myös hänen ystäväpiirinsä on lukion myötä vaihtunut ja perheen lukumäärä on lisääntynyt puolisisaruksilla, potrilla kaksosilla. Kesä tulee ja sen mukana suunnitelmia, mitä tuon ikäinen nyt haluaakin tehdä; lähteä kaverinsa kanssa kiertämään eurooppaa.. Yllättäen se ei onnistukkaan ja Marru valitseekin kahdesta helvetistä sen pienemmä, eli euroopan kiertelyn isänsä kanssa, jota ei ole ennen tavannut. Matkalle mahtuu kaikenlaista tapahtumaa ei kä vähimmässä määrin "lomaromanssi". Mikä taas tekee tuosta erikoisen on se että Niko on itseasiassa Marrua vuotta nuorempi ja he tuntevat toisensa vain vajaan viikon ja jotenkin en kuvitellut että ekaa kertaa kerrottaisiin noin tarkasti. Ottaen huomioon siis ettei Lehtisen kaikissa myöhemmissä kirjoissakaan sitä tehdä ja kun miettii että tämä on ilmestynyt neljännesvuosisata sitten.. Tämän kirjan pokkariversio, itseasiassa matkasi luokseni samassa tilauksessa Evanovichin uusimman kanssa.

 Mun ystävä Rufus kertoo taasen Leasta, joka aikoo Mullovaksi Mullovan paikalle. Viulisti Lea on lukiossa, omistaa kohtuu normaalin perheen ja poikaystävän. Yllättäen kulmakunnan "kovin kundi" Rufus alkaa sekoittaa Lean maailmaa ja onnistuukin siinä ihan hyvin. Lopulta kuitenkin Lean epäily Rufuksen tarkoitusperistä vahvistuvat, ja vaikka ne eivät ole ihan puhtaat. Niin silti molemmat kyllä yllättyvät toisistaan kun pinnasta ei aina pysty päättelemään kaikkea mitä toisen pään sisällä onkaan. Eli perus opetus "ei koiraa karvoihin katsomista" tulee tämä kirja teemaksi.

Tämänkin olen joskus ennemminkin lukenut, mutta muistikuvat olivat hataria. Nämä vanhemmat Lehtiset ovatkin tainneet jäädä edellisellä lukukierroksella välistä.. Kirja oli ihan hyvä, keskiverto eli ei huonoin, muttei paraskaan.

Joka kimma sen tietää, kertoo taas Bambista, joka muutta perheensä kanssa maalle isän jäätyä eläkkeelle armeijasta. Tämä onki lähinnä kasvukertomus siitä kuinka isän tytöstä kasvaa nuori nainen. Tämä olikin siitä kiva ettei tässä ollut mitään suurempia draamoja. Tämä onkin myös voittanut Plättä palkinnon vuonna 1989.

Tästä minulla olikin näistä kolmesta vahvimmat muistikuvat ja tämän juoni olikin ennalta arvattavin. Hyvä kirja silti, samaa keskikastia kuin edellinen.




Näitä vanhempia onkin kiva lueskella varsinkin kun selvästi tällä lukukierroksella havaitsin Lehtisen "kierrätävän" tiettyjä teemoja. Tarkoitus olisikin niistä tehdä joskus oma postauksensa. Samoin olen myös lainaillut kirjastosta ja tutkiskellut internetistä kaikenlaisia Lehtisen haastatteluja ja arvostelua.




 
 
 
 
 
 
 
 
Kaikki kuvat muistaakseni täältä.

Tuija Lehtinen- Noora ja Isla

Yllättäen Lehtistä taasen, mutta tällä kertaa edes aikuisille suunnattuja kirjoja vaihteeksi.

Toimittaja Noorastahan kertoo kolme kirjaa; Onnentyttö (1995), Maria (1996) ja Samppanjataivas(1997).
Noora työskentelee toimittajana Maria-nimisessä naistenlehdessä, kirjoissa seurataankin hänen elämäänsä. Noora on hahmona erinomainen, ei mikään unelmienprissin etsijä, kuten monissa muissa tämän tyylisissä kirjoissa. Vaan hän on itsenäinen, kunnianhimoinen ja aidon oloinen.
Hänelläkin tosin on akilleenkantapäänsä yhdessä miehessä, mutta hän ei kuitenkään jää ruikuttamaan miehen perään tämän lähtiessä Atlantin toiselle puolen. Vaan etsii silti seuraansa muitakin miehiä, osa jopa ihan vakavasti otettavia.
Ihan kivaa chik-lit:tiä ja vaihteksi Suomeen sijoittuvaa. Itse pidän eniten sarjan viimeisestä osasta, kuten yleensäkkin "vanhassa vara parempi" ja sarjan loppu on onnistunut.

Islasta taasen kertovat kaksi kirjaa Ruusumadonna (2005) ja Ruutukuningatar (2006). Isla asuu ensimmäisessä kirjassa Roomassa, jossa hän toimii mm. lahjatavara kaupan myyjänä, turistioppaana ja free ancer toimittajana. Kirjassa on värikkäitä hahmoja mm. suomalaistaiteilja Lulu, joka asuu Italiassa. Vaalella Islalla riittäisikin viestiä Italiassa, mutta kuten muutkin Lehtisen hahmot ei Isla ole kiinnostunut yhdenyön-jutuista. Tosisessa osassa ollaankin jo Suomessa parantelemassa särkynyttä sydäntä ja Isla on töissä tv-yhtiö Luksuksessa kulttuuritoimittajana. Kyllä se oikea taaskin löytyy, samalla kaavalla kuin ennenkin. Kirjojen sanomana onkin myös ettei pitäisi kaikkien antaa hyppiä nenällään, varsinkaan vanhempien naisten.

Itse en pidä näistä niin paljoa kuin Noorasta kertovista ja kirjojen suurinta antia olikin bongailla muissa Lehtisen kirjoissa esiintyviä hahmoja;

- Noora-sarjasta tuttu naistenlehti Maria, esiintyy molemmissa osissa
- Rafaelin enkeli ja Mikaelan enkeli-kirjoista tuttu laulaja Lilian King. Samoin kirjojen pubi vilahtaa kirjassa.
- Nuorten kirjoissa esiintyvät Oilimaija ja Kyösti Paatela? (Sara-kirjoista, Saran toinen eno ja tämän vaimo) ja Henrik ja Kultamaija? Blum (Poika nimeltä Iines, www.liisanblogi.fi, Mopo) ovat yhdessä Islan opastettavassa turisti ryhmässä.
- Anu Metsola, Karuselli kustantamon kustannustoimittaja on päähenkilö kirjassa Särkyneiden sydänten hotelli, esiintyy toisessa kirjoista aika keskeisessäkin roolissa. Samasta kirjasta on myös muita henkilöitä ja paikkoja.

Nuo nyt ainakin tulivat mieleen täällä töissä istuessani (kirjat ovat kotona, niin en pääse tarkistamaan) pari nimeäkin oli hiukan hakusessa, toivottavasti muisti osui oikeaan niiden kohdalla.


Lisäksi kirjoissa oli myös muitakin Lehtiselle tyypillisiä piirteitä:

- Italia. Isla asui siellä ja Nooran isoäiti asui myöskin. (myös mm. Sara ja tämä mummo tekivät vierailun kyseiseen maahan)
- Jääkiekko/jalkapallo. Molemmat naiset myöskin "seurustelevat" kyseistä lajia harrastavien kanssa.
- Iskelmätähti, sivuhahmona. (myös muissakin kirjoissa esim. Rafaelin/Mikaelan enkeli kirjoissa)
- Toimittajia, molemmat olivat jonkinlaisia toimittajia. Kirjallinen ala on muutenkin aika tyypillinen päähenkilöllle Lehtisen kirjoissa.
- Taitelijat, Lehtinen suosii myös hullunkurisia taiteilijoita (Lulu, Jonna, Henrik Blum etc..)

Túossa nyt silmiinpistävimmät.

Seuraavaksi lukulistalla onkin lisää Lehtistä, pitää vain päästä kirjastoon hakemaan Rafaelin enkeli-kirja, Mikaelan enkelit-kirja löytyy omasta hyllystä. Pitäisikin ostaa nuo Noorasta kertovat myöskin, Islan kirjat ovat jo hyllyssä. Samoin Adlibriksen kirjatilauksessa on tulossa yksi Lehtisen yhdistelmä teos..

Tuija Lehtinen - Ihan pihalla ja Ikkunaprinsessa

Kuva

Lisää Lehtistä..

Ihan pihalla on ilmestynyt 2003ja se ei ole ihan tyypillisin Lehtisen kirja. Muista ihmetelleeni sitä silloin ensimmäisellä luku kerranlla, enkä oikein edes pitänyt siitä. Silti se on tarttunut näille uusinta-lukukerroille mukaan ja nykyisin se on melkeimpä jopa yksi suosikeistani.

Tarinaa kerrotaan eteenpäin neljän eri nuoren näkökulmasta ja heitä yhdistävä tekijä on se että he kaikki asuvat perhekoti Tuulikanteleessa. Perhekodissa he ovat kaikki eri syistä. Kirja alkaa siitä kun Jiri, tulee Tuulikanteleeseen ja tavallaan sanoisin että hän on koko kirjan päähenkilö. Jiri on puhelakossa ja kun hän vielä löi pikkuveljeänsä päätti hänen äitinsä ettei hän pärjää Jirin kanssa enään. Taustalla on toki muutakin. Lila taas päätyi perhekotiin, koettuaan hermoromahduksen/burn outin. Vanhemmat vaativat Lilalta täydellisyyttä sekä koulussa että harrastuksissa. Näätä taasen pakoili väkivaltaista isäpuoltaan kun hän jäi lastensuojelun/poliisin käsiin ja lopulta päätyi tuulikanteleeseen. Oonan vanhemmat pitävät Tuulikannelta ja hän joutuu jakamaan sekä kotinsa että vanhempansa vieraiden lasten ja nuorien kanssa.
Kukaan nuorista ei kuitenkaan tunnu kapinoivan perhekotiin joutumista vastaan, päinvastoin he ovat mieluummin siellä kuin kotonaan. Mielestäni Lehtinen onkin osannut tässä kirjassa hyvin kertoa nuorten erilaisista ongelmista. Varsinkin siitä että vaikka kaikki näyttäisi olevan hyvin niin ne eivät aina kuitenkaan ole.

Tämä on kirjoitettu 1994 ja se kertoo Minervasta- Minnistä, joka on juuri muutanut uudelle paikkakunnalle vanhempiensa eron vuoksi. Hän ja uusi parasystävänsä Satu päättävät että nyt on lapsuus takana ja on aika kartuttaa sitä mitätöntä kokemustaan vastakkaisesta sukupuolesta.

Luinkin jostain että tämä on ollut hyvin ensimmäisiä nuortenkirjoja, joissa on ollut pääosassa seksikokemuksia "janoavat" tytöt. He eivät unelmoi mistään yhdestä oikeasta prinssistä, vaan haluavat haavekuvien sijaan kokemuksia ja aktiivista toimintaa. Yksi suosikeistani alusta saakka ja lähes ainut vanhempi Lehtisen kirja jonka olen onnistunut löytämään omaksenikin..
BTW tässäkin huomaa taas Lehtisen juonikuvion eli "vanhassa vara parempi" ja tähän se kyllä istuukin hyvin.

Tuija Lehtinen - Sara (ja Pinja)

Sara on Lehtisen tytöistä ehkäpä (lievästi sanottuna) erikoisin, ei ihan perusmollamaija naapurista. Saralla on Menneisyys isolla M:llä, vaikka onkin vasta 16-vuotias. Hän on hyvä esimerkki mitä tapahtuu kun asiat eivät mene niinkuin tv-sarjan onnellisesssa perheessä.
Kirjoja, joissa Sara on päähenkilö on kolme;

Sara@crazymail.com, 1998
Nottingham kesällä kello 6, 1999
Sara ja levottomat jalat, 2001


Lisäksi Tuija Lehtiseltä ilmestyneessä novellikokoelmassa; Kundi kuin kameleontti, 2002 on novelli Sarasta, se sijoittuu viimeisen kirjan jälkeiseen aikaan.
Toissa vuonna ilmestyi myös kirja Missä olet, Sara? , jossa Saran puolipikkusisko Pinja on pääosassa ja alkaa selvittää missä Sara menee.

Nämäkin luin viime viikolla, kuten useita muitakin Lehtisen kirjoja. Tänään itseasiassa hain vielä pari lisääkin kirjastosta matkalla töihin.


Sara on mielenkiintoinen henkilö, josta paljastuu joka kirjassa jotain uutta. Samalla hänen menneisyyttäänkin valotetaan ja sen myötä tulee kyllä ilmi miksi Sara on sellainen kuin on. Kaikesta huolimatta, Sara kasvaa sarjan myötä, vaikkei menetekkään piikkejään. Uskoisinkin että päällimmäisenä Lehtinen on halunnut kertoa kuinka vanhempien pitäisi aina kantaa vastuu eikä sysätä sitä lapsille, sekä ettei kaikki ole aina sitä miltä päällykuori näyttää. Niin ja kaikkea ei voi antaa anteeksi. Näissä on toisista tyttösarjoista poiketen ehkäpä eniten seksiä ja maailman nurjaa puolta. Näissä ei myöskään ole tyypillistä onnellista loppua.

Ostin ja luin Missä olet, Sara?-kirja heti sen ilmestyttyä, tosin silloin en lukenut sarjan aiempia osia. Nyt luin kaikki ja vieläpä oikeassa järjestyksessä.
Tässä kirjassa onkin päähenkilönä tosiaan Sara-kirjoissakin esiintynyt Pinja. Hän on Saran puolisisko, heillä on yhteinen äiti. Sara kirjoissa Pinja on n.3-6vuotias, äidin ja isäpuolen lellikki.

Tässä kirjassa Pinja on jo 15-vuotias ja omalla laillaan Saran kaltainen. Mutta Sarasta eroten hänellä ei ole rikkinäistä taustaa ja häntä ei ole revitty turvallisesta perheidyllistä yhtäkkiä pois. Ja siitä syystä hän onkin "normaalimpi", vaikkakin omaa samanlaisen tempperamentin ja itsepäisyyden kuin Sara. Hän myös hieman muistuttaa ulkonäöllisesti Saraa, sen tullessa ilmi Inkerin häissä ja hänen törmättyään muihin Saran vanhoihin tuttuihin. Hän alkaa hän selvittää minne Sara on kadonnut noin kymmenisen vuotta sitten.
Samalla kumminkin kerrotaan Pinjan elämästä ja aikuiseksi kasvamisesta. Ja selviäähän se lopuksi missä Sara on.

Itse pidin sekä Pinjan että Saran loppuratkaisuista. Kirjassa myös kerrottiin monen muunkin Sara-kirjoista tutun henkilön tulevaisuus ja tilanne.


BTW: Sara kirjat esiintyvät myös Laura-kirjoissa, niissä Laura lukee jossain vaiheessa kirjaa joka kertoo Sarasta, punkkarityttöstä..

Lisää Lehtistä luvassa jatkossakin..

Tuija Lehtinen - Rebekka- ja Laura-sarja

Meinasin ensin kirjoittaa molemmista sarjoista erikseen, mutta päädyinkin sitten yhteiseen postaukseen. Laura-sarjan luin viime viikolla uudelleen varmaan neljännen kerran, edellisestä lukukerrasta toki onkin useampi vuosi. Rebekka-sarja taasen on uudempi tuttavuus, ja siihen ilmestyikin nyt huhtikuussa uusin osa ja sarjalle on tulossa vielä jatkoa.

Mutta aloitetaampa Laurasta, sarjaanhan kuuluu seuraavat kirjat:

Laura, kultatukka (1997)

Rakas Laura (1998)
Laura meno päällä (1999)
Laura, ystäväni (2000)
Laura kielikurssilla (2001)
Laura ja Akun tehdas (2002)
Laura sydän syrjällään (2003)
Laura kesätöissä (2004)
Laura pitää pintansa (2005)
Laura sua kaipaan (2006)

Tällä lukukerralla jäi yksi osa väliin Laura kielikurssilla, koska sitä ei ollut kirjastossa enkä jaksanut alkaa sitä metsästämään sivukirjastoista. Varsinkaan kun muistelisin sen olleen vähiten suosikkini edellisillä lukukerroilla. Täältä löytyy itse Lehtisen ajatuksia sarjasta, linkki vie sarjasta tehdyn tv-sarjan sivuille.
Itseasiassa kirjojen pohjalta on tehty kolme eri sarjaa; Laura, Laura kesäleirillä ja Laura kaupungissa. Sanomattakin selvää liene että tv-sarjalla ja kirjoilla on aika vähän yhteistä..mutta ei siitä enempää.
 

Itse pidän Laurasta hahmona, vaikkakin hän tuntuu välillä "neiti täydellisyydeltä". Lauraan on helppo samaistua ja sarjan loppuratkaisusta varsinkin pidin. Itse uskoin pitkään että Tauski veisi Lauran sydämen, mutta sen hurmaaja tulikin sitten vähän puskasta. Tai sanotaanko Laura ei nähnyt metsää puilta paremminkin. Sitä tosin en ymmärrä miksi Terri piti ympätä noihin viimeisiin kirjoihin mukaan, hän tuntui jotenkin täytteeltä. Olisi vain pysynyt poissa. Mutta siltikin oma suosikki kirjani koko sarjasta on Laura pitää pintansa, tälläinen romantiikka höpsö kun olen. Myös Laura kesätöissä on hyvä.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Sitten Rebekkaan ja ihan alkuun minun pitääkin tunnustaa että Rebekka on suosikkini näistä Lehtisen tytöistä. Sarjaanhan kuuluvat toistaiseksi seuraavat;
 
Rebekka ja kesäprinssi, 2007
Rebekka tarttuu toimeen, 2007
Rebekka ja talven taikaa, 2008
Rebekka - Konnankoukkuja ja koiruuksia, 2009
Rebekka - Tähtityttö, 2010
Rebekka - Mansikoita ja morsiusneitoja, 2011

Ja huhtikuussa kävinkin ostamassa heti uusimman kirjan sen ilmestyttyä, luinkin sen heti. Vaikkakin tarkoitus olikin lukea koko sarja uudelleen ennen uutuuden lukua, mutta minkäs teet kun itsekuri ei riittänyt. Tämä taitaakin olla ainoa kirja jonka jaksoin lukea pahimmissa Dead Reckoning hehkutuksissani. Nämä luinkin myös viime viikolla (yksi syy miksen vapaa päivinä päivitellyt, aika kului mm. näiden kahden sarjan maailmassa loistavasti) Itse omistan tästä sarjasta kaikki muut osat paitsi toisen osan.

Rebekka on jollain tapaa paljon ehjempi ja lapsenomaisempi kuin Laura (tai Mirkka/Masa). Myöskin sanoisin häntä huomattavasti empaattisemmaksi hahmoksi kuin kumpikaan muiden sarjojen tytöistä. Hän ajattelee paljon mitä muut tuntevat ja haluaa auttaa heitä. Tosin Rebekka on varustettu (kuten punapäät yleensäkin) tulisella tempperamentilla.
Toisinkuin kahden muun pääosatyttön, Rebekkan elämän seuraaminen alkaa ihan uudesta vaiheesta hänen elämässään. Ympäristö ja suurin osa ihmisistä on vierasta sekä lukijalle että Rebekkalle. Taakse on jäänyt turvallinen saaristo elämä ja edessä on "iso paha" maailma ja yläaste, uudet ystävät ja aikuiseksi kasvaminen.
Tällä hetkellä suosikkini kirjoista on Rebekka - Tähtityttö. Tosin odotan mielenkiinnolla sarjan jatkoa, koska uusin kirja tuntui joten välivaihe kirjalta ja siinä tietyt asetelmat muuttuivat ratkaisevasti. Haluankin tietää mitä Lehtinen on suunnitellut Rebekkan varalle jatkossa.. Lisätäämpä tähän nyt vaikka niin että Lehtisellä on kyllä näissä tapana "että vanhassa vara parempi" eli vr. Juuso ja Niko.

Rebekoissa on myös loistavia sivuhahmoja, kuten Lupsu, Saimi ja Selma, vanhat rouvat Laine ja Kekkonen..


Jospa sitten käsittelisin hieman yhteläisyyksiä kaikkien sarjojen välillä.
~ Jääkiekko/jalkapallo kaikissa sarjoissa on varsinkin jääkiekon pelaajia.
~ Bändi, paikallinen kuuluisuus joka kylläkin kuivuu kasaan..
~ Saavuttamaton ihastus päähenkilölle (ei vielä Rebekassa..)
~ Tanssi, varsinkin perinteisiä lajeja esiintyy yllättävän paljon kirjoissa.
~ Lauroissa ja Rebekoissa ns. kovisjengi

Lisäksi tykkään Lehtisen tytöissä siinä mielessä että hän kumoaa vanhaa väitettä siinä etteivät tytöt osaisi matikkaa näissä, vaan Mirkka, Masa ja Laura kaikki osaavat sitä erinomaisesti. Tämä saattaa toki johtua Lehtisen taustasta hänhän on luonnontieteiden kandidaatti ja opiskellut juurikin matemaattisia aineita (tilastotiede). Samoin kaikki ovat hyvin itsenäisiä ja eivätkä pääosin anna poikien komennella heitä. Lähinnä kirjoissa pilaillaankin sellaisten tyttöjen kustannuksella, jotka yrittävät kaikin keinoin miellyttää poikia..