Sara Paretsky - V. I. Warshawski ja surmanloukku ~ ja ~ Veitsi kurkulla

Lueskelen näitä nyt sitten oikeassa järjestyksessä enkä siinä missä nämä on suomennettu (jos on suomennettu ylipäätään).

Toinen osa on V. I. Warshawski ja surmanloukku, (suom. 1991) [Deadlock, 1984] alkaa Vicin serkun Pum-Pumin hautajaisista. (BTW myöhemmin sarjassa tätä serkun nimeä ei ole suomennettu vaan hän on Boom-Boom). Pum-Pum on entinen jääkiekkoilija tähti, joka putosi Chicagon satama altaaseen liukastuttuaan märällä laiturilla. Tosin kukaan vilkkaassa satamassa ei nähnyt putoamista ja muutenkin Vicin epäilyt nousevat. Murhasiko joku Pum-Pumin ja miksi? Yllättäen etsivämme onkin kaulaansa myöten mukana jossain(hän itsekkään kunnolla tiedä missä) ja hänen henkeäänkin uhataan...

Tämän lukeminen tihkaisi sitten kunnolla, meni monta iltaa ennenkuin sain tämän luettua. En tiedä sanoa mistä tuo johtui; kirjasta itsestään vai minusta? Lukeminen muutenkin on tuntunut viime viikkoina hieman haasteelliselta, pitäisi nimittäin miettiä muutakin elämää..

Onneksi kuitenkin tartuin, hyllyssä odottavaan, sarjan seuraavaan osaan Veitsi kurkulla. Sen taas ahmaisin ja itseasiassa olen jo puolitoista muutakin V. I. Warshawskia lukenut sen jäljkeen.

Veitsi kurkulla (suom. 1996) [Bitter Medicine, 1987] on itseasiassa sarjan neljäs osa mutta kun kolmatta osaa ei ole suomennettu enkä löytänyt sitä kirjastosta edes englanniksi niin jätin sen välistä. (Tätä sarjaa on kyllä mieleenkiintoisesti suomennettu ja kirjojen nimetään eivät mitenkään viittää sarjaan.. )
Tässä kirjassa Vic joutuu yhtäkkiä viemään tuttavaperheensä 16-vuotiaan, raskaana olevan tytön lähempään sairaalaan synnytyksen käynnistyttyä arvaamatta. Alle vuorokauden kuluttu molemmat sekä vauva että tämän nuori äiti ovat menehtyneet. Juttu haiskahtaa hoitovirheeltä ja Vic alkaakin kaivella sitä, lääkäri ystävänsä Lottyn puolesta, lisää aihetta epäilyynsä hän saa Lottyn lääkärikollegan Matthewin (juuri sen joka tuli vieraaseen sairaalaan tyttöä katsomaan/hoitamaan) kuoltua yllättäen kotimurron yhteydessä pahoinpitelyyn. Lisäksi mukaan mahtuu vauvan isä Fabiola, jolla on jengi yhteyksiä. Vicin ylihuolehtiva eläkeläisnaapuri Contreras, abortin vastustajien hyökkäys Lottyn klinikalle ja Vicin ex-aviomies, joka on huippu-juristi ja -idiootti..

Kuten sanoinkin tämä kirja tuli ahmittua, tässä oikein korostui sivuhahmojen merkitys. Ihanan lääkäri Lotty, joka pitää yksityisklinikkaansa köyhille. Hän on tullut USA:n toisen maailman sodan jälkeen ja on kokenut natsien aiheuttamat (fasistien) kauhut, eikä vieläkään luota poliiseihin. Hän myös kursii Vicin kokoon tämän jouduttua pahoinpidelluksi, murhayritysten kohteeksi etc. Naapuri Contreras, joka kuvittelee vieläkin olevansa elämänsä kunnossa ja putkipihtien ratkaisevan kaikki hankaluudet. Vicin isän vanha kollega (poliisi) Bobby Mallory, jonka mielestä Vicin pitäisi jättää jutun ratkominen niille joille se kuuluu eli poliiseille. He myös seikkailevat Vicin mukana seuraavissa osissa.

Kirjassa oli myös surullinen pohja vire siitä kuinka köyhillä ei ole varaa sairastua amerikassa, eikä oikeutta hoitoon vaikka kyseessä olisi elämä ja kuolema.

Mielenkiintoista on ollut myös seurata tuon ajan ajankuvaa (1980-luku) kuinka (vielä silloinki) osa Vicin perhetutuista toivoi tämän löytävän miehen ja pyöräyttävän pari lasta. Unohtavan etsivän hommat ja jättävän ne poliiseille ja miehille.. Lisäksi tietokoneet ja kännykät puuttuvat, kuinka käteviä kännykät loppujenlopuksi ovatkin.. Jengitkin ovat jo mukanan kuvioissa.

Olisi tosin kiva ollut lukea tuo välistäkin puuttuva kirja, koska tuo naapuri Contreras ainakin putkahti kirjan puskista. Kamasti nämä tuovat myös mieleen Sue Graftonin Kinsey Millhonen, tarkistin äsken wikistä niin myös alkupään Kinsey Millhonet on myös kirjoitettu 1980-luvulla..

Sara Paretsky - Sohaisu pimeään

Kuva Kirjasampon sivuilta

Tämä  Sara Parestkyn luoma V. I. Warshawski tuttavallisemmin Vic, olikin uusi tuttavuus jonka itseasiassa bongasin elokuva-blogista Geek Is the New Black:n kesäkirjat postauksesta. Pidän naisetsivistä kertovista kirjoista Sue Graftonin Kinsey Millhone-kirjoista, Sujata Masseyn Rei Shimura-kirjoista, Janet Evanovichin Stephanie Plum-kirjoista etc. [Eli naisenergia kunniaan!]

Joten luonnollisesti ajatus kirjasarjasta, joka kertoo naispuolisesta etsivästä ja jota en ole vielä lukenut kiehtoi heti niin paljon että kirjastoon kävi tieni.. Tosin ensin googlettelin lisää tietoa ja varmistin mitkä kirjat  löytyvät kirjastosta. Tosin pettymykseni sain huomata että tätä sarjaa on suomennettu (jälleen kerran) ihan hassusti.


Eli sarjaan kuuluu:

V.I. Warshawski

1. Indemnity Only (1982) Sohaisu pimeään (1990)
2. Deadlock (1984)  V. I. Warshawski ja surmanloukku (1991)
3. Killing Orders (1985)
4. Bitter Medicine (1987) Veitsi kurkulla (1999)
5. Blood Shot aka Toxic Shock (1988) Tappavaa Myrkkyä (1991)
6. Burn Marks (1990) V. I. Warshawski ja punainen kukko (1992)
7. Guardian Angel (1992) Suojelusenkeli (1995)
8. Tunnel Vision (1994)
9. Hard Time (1999) Ankara aika (2001)
10. Total Recall (2001) Muistin ansassa (2004)
11. Blacklist (2003)
12. Fire Sale (2005)
13. Hardball (2009)
14. Body Work (2010)
15. Breakdown (2012)

Lisäksi on pari novellikokoelmaa;
Windy City Blues aka V I for Short (1991)
V.I.x3 (2002)

Kaksi ensimmäistä osaa on tosiaan julkaistu Suomessa osana WSOY:n SAPO-sarjaa, loput on myöskin julkaissut WSOY.

Paretsky on lisäksi kirjoittanut pari ihan itsenäistä teosta, joita ei ole suomennettu; Ghost Country (1998)  ja
Bleeding Kansas (2008). Näistä toinen löytyikin enkuksi kirjastosta, samoin kuin osa noista ei suomentamattomista Warshawski sarjan osista.

Sohaisu pimeään löytyikin ensimmäisellä kirjastoreissulla viime viikolla, ja luin sen myös samana iltana. Kirjan päähenkilö on V. I. Warshawski, tutuille Vic puolalais-italialainen chicagolainen naisyksityisetsivä. Monessa paikassa häntä verrattiin Graftonin Kinsey Millhoneen, koska molemmat ovat eronneita, ihmissuhteita karttavia itsenäisiä naisia. Tässä ensimmäisessä osassa Vic saa tehtäväkseen etsiä erään merkittävän pankin varajohtajan pojan tyttöystävää Anitaa. aloittaessaan etsinnät Vic törmääkin ensimmäisenä kumminkin johtajan pojan ruumiseen, lisäksi näyttää siltä ettei tämän palkannut mies olekkaan se kuka hän väitti olevansa. Lisäksi juttuun tulee tietysti mutkia matkaan ja eikä romattisilta kuvioiltakaan vältytä täysin.

Hieman pelkäsin aloittaessani että aika on jättänyt tämän kirjan. Koska se on kirjoitettu 1982, ja maailman meno on muuttunut siitä ajasta aika melkoisesti, yksin tekniikka on kehittynyt valtavasti. Mutta lukiessani en kyllä mitenkään huomioinut että kännytkät ja tietokoneet puuttuivat, puhelimella toki soiteltiin ja Vic jopa miettikin jossain vaiheessa IBM:n ostamista toimistoon. Eniten tuon kirjan kirjoittamisen ajan kohdan näkikin henkilöiden asenteissa, suurin osa miespuolisista henkilöistä oli sitä mieltä ettei naisen pitäisi olla etsivä vaan olla kotona hoitamassa lapsia. Vaikkakin Vic ei ole mikään eilisen teeren poika, hänen isänsä on olut eläessään poliisi ja on opettanut Vicin mm. ampumaan, lisäksi Vic osaa karatea ja pitää kuntoaan yllä.

Kirja oli miellyttävä yllätys, se piti otteessaan. Vaikkakin mielestäni loppuratkaisu ei ollut parasmahdollinen, tai itse lopputapahtuma eli kun konna jää kiikkiin kohta. Siinä erään henkilön mukaan kaappaminen oli mielestäni aiheeton ja hieman väkinäinen. sivuhahmoista sen verran että mielestäni Vicin ystävä Lotty oli mielenkiintoinen sivuhahmo ja hyvin sattuen myös lääkäri. Hän paikkasikin Vicin kerran ja tarjosi tälle turvapaikka kun tämän asuntoon murtauduttiin..

Ihan mielenkiinnolla kyllä luen nuo seuraavatkin kirjat, tuntuu että tällä etsivällä on vielä lisääkin annettavaa ja sanottavaa.