Agatha Christie-tä lukuvuorossa

Agatha Cristie jäikin hieman lautasalle tuon äänikirjan jälkeen, kuuntelin erään toisenkin äänikirjan häneltä ja lueskelin pari kirjaakin joulupyhinä..



Äänikirjana, tällä kertaa englanniksi kuuntelin At Bertram's Hotel, (suom Bertramin hotellissa WSOY 1967)
Tämänkin muistelisin sekä lukeneeni että kuunnelleeni joskus ennen, tosin koko jutun ydintä en kyllä muistanut.   Ihan kiva Marple tarina sinänsä kuunnella, varsinkin viime viikon keskiviikkona kipeänä ja yksikseni ajelin parinsadan kilometrin matkaa vanhemmilleni (mies ja koira menivät jo päivällä, mutta joku onneton oli vielä iltavuoron töissä). Itseasiassa autossa odottaa taas uusi äänikirja, tälläkin kertaa Christie-tä.

Luettuna (ties monennenko kerran) on myös, kirjastosta mukaan tarttuneet; Hänet täytyy tappaa, Neiti Marple koston jumalattarena ja Neiti Marplea ei petetä. 

Nyt täytyy myötää että nuo Marplet upposivat paremmin kuin Poirot. Tiedän kyllä olevani mielialalukija, menihän tuossa useampi vuosi edellisistä Marpleista ja sinä aikana Poirot rokkasi. Ehkäpä silloin aiemmin luin liikaa Marpleja, kuka tietää..

Juonia en tässä ala sen enempää ruotimaan, oletan että suurin osa on joskus lukenut Christietä, vaikkei saisi yleistää, sen verran klassikoiksi itse nämä lasken. Ja enkä toki halua liikoja pilata uusienkaan lukijoiden lukunautintoja. Sen verran toki ettei ihan näistä teoksista kannata Christien lukemista aloittaa vaan ehkäpä hieman sieltä varhaisemmasta päästä tuotantoa.

Mielestäni myös Neiti Marple koston jumallaterena oli ainut kunnon kirja näistä, muuta kaksi vaikuttivat enemmän näytelmiltä. Marple kirjoissa murhaajan olisi myös pystynyt päättelemään kun taas tuossa Poiroit kirjassa ei ,tai ei ainakaan minun pienillä harmailla älynystyröilläni.
Nämä olivat myös erittäin aivoja lepuuttavia joululoma kirjoja, itse miellän nämä sen luokan kirjoiksi että näitä voi lukea missä vain ilman että tarvitsee pelätä puhkeavansa kyyneliin tai nauramaan ääneen. Mutta silti kirjat ovat tarpeeksi koukuttavia.

Lisäksi ostin itselleni "joululahjaksi" Neiti Marplen TV-sarjan pari tuotantokautta, tässä Marple huumassani. Pari jaksoa jo katselinkin, ihanan leppoisalta vaikuttavat. Yksi jakso kestääkin n, puolitoista tuntia ja Neiti Marplea esittää (monien mielestä se ainut ja oikea Neiti Marple) Joan Hickson (IMDb) ja nämä ovat BBC:n tuottamia.

P.S: tekstin sekavuudesta ym päättömyydestä syytän vieläkin päällä olevaa flunssaa, siis sairastin koko joulun ja vieläkin limaa ym mukavaa erittyy ei toivotusti.. 

Agatha Christie - Ruumis kirjastossa (äänikirja)

Päivitystä hiljaisuuden keskelle.. Toki luettua on tullut, lähinnä kylläkin Evanovichia, siitä lisää joskus.. Eli ns turvakirjallisuudella ollaan menty pari viikkoa (tuttua ja turrvallista siis, vaikka hyllyssä vuoroaan odottaa monta uutta kirjaa)

Viime viikolla, kun tiesin että edessä on pitkä ajomatka, päädyin kirjastossa tuijottelmaan äänikirjojen osastoa. Tykkään siis autoa ajaessani kuunnella puhetta, yleensä minulla onkin radiosta valittuna Yle Puhe tai Radio Suomi, mutta valitettavasti ajoni osuivat sellaiseen aikaan että meno- ja tulomatkalla olisi tullut samoja ohjelmia. Ihan kivaa vaihteluakin äänikirja näin välillä tuo, aikoinaan olen niitä enemmänkin kuunnellut mutta koska ne ovat kalliita ja kirjastossa ei ole näitä hirveän suurta valikoimaan niin se on jäänyt..

Valikoima koostui nytkin lähinnä Lehväslaihosta ja muusta ei niin omaa sydäntä lähellä olevasta kirjallisuudesta, joten kun bongasin tutun ja turvallisen Christien sieltä seasta lähti se mukaani. Vaikkakin olen tämän toki joskus kirjana lukenut. Murhaajaa en kyllä muistanut, vaikkakin eräs tärkeä juonipaljastus ruumiisiin liittyen olikin jäänyt mieleeni.

Tässä kirjassa on päähenkilönä neiti Marple, joka onkin ihastuttava hahmo. Nuorempana olenkin lukenut vain Christien Marplesta kertovat kirjat ja vasta myöhemmin sitten nekin missä Poirot on pääosassa.
Taattua Agatha Christietä tämä kyllä on, eli  ns. cozy mystery (kodikas mysteeri) eli ei liian hyytävän jännittävä. Tämä termin cozy mystery olen muuten oppinut Dekkarimania blogista täältä. Tämän tyyliset kirjat kuuluvatkin suosikkeihini, ei saa olla liian jännitävää muuten menee yöunet.

Kirjan juoni kyllä vei mennessään ja loppuratkaisua yritinkin pohtia ja vaikka tiesin tuon ns. spoilerin silti murhaaja hieman yllätti. Kirjan viimeiset minuutit muuten kuuntelin viime yönä tuossa parkkipaikalla kun "lisä-kieppinä" ajamani pitempi kotireitti ei ollutkaan tarpeeksi pitkä enkä malttanut olla kuuntelematta.. Itseasiassa oli lähellä etten myöhästynyt töistäkin tuon takia, en olisi malttamut lopettaa kuuntelua silloinkaan..
 
Pitääkin hakea tällä viikolla uusi äänikirja lainaan kun joulun vuoksi on taas ajelua luvassa.