 |
| Goodreads |
Valitettavasti paikallinen Suomalainen ei ole sunnuntaisin auki ja koska olin töissä niin en olisi edes päässyt tätä hakemaan. Avokki totesi kun pyysin tsekkaamaan olisiko tämä sattumoisin jo Prismassa myynnissä että "Ei onnistu, sun pitää ensi yönä nukkuakin kun menet aamuvuoroon.." . Hän kylläkin lupasi että kävisimme keskustassa Suomalaisessa seuraavana päivänä töideni jälkeen..
Kuinka niin on joskus tullut valvottua kirjoja lukien..
Joten sainkin tämän käsiini vasta sitten maanantaina töiden jälkeen. Sanompa että olipa odottavan aika taas pitkä viimeiset tunnit, onneksi tuon viikon tiistai olikin vapaapäivä.
Mietin pitkään luenko tämän toisenkin kerran ennen kuin kirjoitan tästä vai kuinka teen. Nyt takana on yksi lukukerta ja parisen viikkoa sulattelua ja ajatusten kasaamista, takuulla kylläkin luen tämän jossain vaiheessa uudelleen luultavimmin useaankin otteeseen.
Mutta itse kirjaan, kirja jatkaa melkeimpä suoraan siitä mihin Käärmeenlumooja jäi. Pääosassa onkin Unnan taustan selvittäminen ja sen vuoksi jengi joutuu matkustamaan Usaan. Ihan riskitöntä tämä ei kuitenkaan ole. Ei Unnalle eikä Rufukselle, molempien salaisuudet ovat liian riskialttiita paljastuakseen.
Toisin kuin ensimmäinen osa oli tässä useampi kertoja, pidin siitä että pääsimme muidenkin kuin Unnan pään sisään. Unnalle faunoidien maailma on niin uusi ja outo kun taas muille hahmoille se on tuttu. Tällä tavalla avattiin ihan uusi näkökulma tapahtumiin ja faunoidit tuntuvat oleva paljon järjestäytyneempiä kuin ensimmäinen osa antoi ymmärtää. Salama onkin mielestäni onnistunut loistavasti luomaan faunoidien maailman, ja veikkaampa että näemme siitä vielä lisää tulevissa osissakin.
Yleisesti ottaen pidin kirjasta, tosin Käärmeenlumooja oli lumoavampi mutta en kyllä taas malttaisi odottaa jatkoa ensi vuoteen. Usko että siinä saamme vastauksia moniin asioihin jotka jäivät tässä kummastuttamaan.
Uusista hahmoista pidin erityisesti Edenistä, Nemo jäi (vielä?) hieman sivuosaan. Edenin ja Ronnin suhteen kehittymistä oli ilo seurata ja toivottavasti heistä kuullaan lisää jatkossa. Eräässä kohdassa sainkin niin sanotun ahaa-elämyksen kirjan nimestä, samoin kuin kävi Käärmeenlumoojassakin. Ehkäpä työnimi Harakanloukku seuraavalle osalle on samaa sarjaa. Ronnin "avautumista" oli ilo seurata, ennen niin vastenmieleinen hahmo nousi jopa minulla Joonen ohi suosikki listalla.
Rufuksen paljastumisesta kuninkaalliseksi, no minulle tästä tuli aika kliseinen olo nämä "sankarit", jos ovat ns. aitoja sellaisia ovat aina vastahankaisia hyväksymään perittyä tai saavutettua asemaansa. Ilmeisesti kirjoissa ei voi olla hyvä hallitsija jos haluaa sellaiseksi (tai ainakaan en nyt juurikaan muista yhtään kirjaa jossa näin oli ollut) . Tämä tosin avaa mielenkiintoisia spekulaatioita jatkoa ajatellen, varsinkin kun kirja loppui kuten loppui.
Voi, Unna, minkä teit lopussa mielestäni niin epälooginen päätös, toivottavasti sille saadaan perustelut jatkossa. Suuri paljastun Unnan alkuperästä taas, niin olihan se arvattavissa jo hyvissä ajoin ennen sen julki tuloa. Hieman myös nostelin kulmiani Unnan enkun taidoille, mutta sitten muistin joitakin feissarimokista lukemiani tapauksia, eli kaippa sitä voi olla oppimatta enkkuakin vaikka sitä joka tuutista tulvii.
Loppu muutenkin tuntui hieman irralliselta muuhun kirjaan, mutta pitää pitää mielessä että tämä on sarja eikä yksittäinen teos. Paljon paremman arvon pystyy varmaan antamaan sitten kun sarja tulee päätökseensä, joka toivottavasti ei ole ihan lähi tulevaisuudessa. Sen verran hyvin olen viihtynyt näiden faunoidien matkassa.
Poinsit muuten paremmasta kansikuvasta (vr. Käärmeenlumooja) ja pehmeistä samettisista kansista.
Täältä pääsee lukemaan kirjasta näytteen ja näkemään kirjatrailerin
