Jean Kwok - Käännöksiä

Tämä tarttui mukaani viime viikkoisella kirjasto vierailuilla ja lukaisin sen torstaina. Muistelin että olen jostain blogista tästä lukenut, mutta yllätyin sitten etsiessäni kyseistä blogia, kuinka monessa blogissa tämä onkin jo luettu. Enkä kyllä tiedä sitten sanoa mistä olen tästä lukenut silloin joskus..


Kuva ja kirjan esittely kustantajan sivuilla
Luin tämän oikeastaan yhdeltä istumalta, mutta niin luen muutenkin suurimman osan kirjoista. Päällimmäisenä tästä jäi mieleen että tämä oli ihan hyvä kirja (vähän kuin joku asia on ihan kiva tai hyvä). Eli ei erityisen huono muttei erinomainenkaan.
Aihe oli/on mielenkiintoinen ja kerronta oli ihan sujuvaa. Tosin näin jälkeenpäin ajatellen tästä olisi varmaan saanut enemmän irti alkuperäiskielellä, nyt nuo Kimin kielelliset kömmähdykset tuntuivat väkisin väännetyiltä vitseiltä (osittain).
Samoin kerronnan paikattainen pinnallisuuus häiritsi. Välillä kuvattiin asioita hyvinkin tarkkaan, kuten se kuinka se kangaspöly tarttui ihoon vaatteita viimmesteltäessä(pakattaessa) ja sitten taas harpottiin asioita. Toisaalta tämä perustui osin kirjoilijan omiin kokemuksiin, niin siitä näkökulmasta ajatellen minäkin muista eri asioita mm. lapsuudesta tarkemmin kuin toisia.

Loppuratkaisusta ja sen tavasta en oikein osaa sanoa mitään, kovati tuo on tuntunut jakavan lukijoita. Itseäni jäi vain häiritsemään että mitä tapahtui mm. Anettelle, hän oli kuitenkin aika merkittävässä asemassa Kimin elämässä. Samoin olisi ollut kiva tietää miten Curtille kävi.
Lisäksi jäin ihmettelemään Kimin ura valintaa Kirurgi? itse miellän sen vahvasti ns. kutsumus ammatiksi ja missään kirjan vaiheissa ei tuota kutsumusta kyllä tullut ilmi. Matemaattisesti lahjakkaalla ihmisellä on paljon muitakin uravaihtoehtoja esim. arkkitehti, eri alojen DI:t, fyysikko, avaruustieteet ym.

Mutta loppukaneetiksi voisin todeta että tuskin tulen tätä uudelleen lukemaan. (Minun yksi mittarini hyvälle kirjalle on se että se kestää useamman lukukerran)


Muita Käännöksiä -kirjan lukeneita;
Maria -Sinisen linnan kirkasto
linnea kujerruksia
Susa Järjellä ja tunteella
Hanna Kirjainten virrassa
Katja Lumiomena

4 kommenttia

  1. Totta, tämä oli ihan hyvä kirja, ei sen enempää eikä vähempää. Kimberlyn tarina on toki tärkeä, koska se nostaa esille niin monia epäkohtia.

    Minä en Kimin uravalintaa ihmetyllyt siksi, että lääkärinä/kirurgina hän tienaa paljon enemmän kuin vaikkapa arkkitehdit, fyysikot tai useimmat insinöörit. Raha - paremman elämän luominen niin äidille kuin itselleenkin - kuitenkin määritti paljon Kimin ratkaisuja kirjan alusta saakka.

    Kiitos linkityksestä. :)

    VastaaPoista
  2. Ja voihan olla että lapsen syntymisen myötä on herännyt kiinnostuskin tuohon alaan.
    Noista palkoista sinänsä en niin tarkasti tiedä (edes Suomen mittapuussa), taitavat paljon riippua työnantajastakin. Tosin hauska sinänsä että minulla ei edes käynyt kirjan aikana tuo ura valinta mielessa vaan ajattelin automaattisesti jotain tutkijan ym uraa.
    Olisiko oma asenteeni vaikuttanut tähän? Itse kun en pystyisi (haluaisi) työskennellä hoito/terveysalalla (nostan kyllä hattua heille jotka pystyvät ja haluavat työskennellä tuolla alalla). Niin itsehän olen suuntautunut tuonne tekniikan alalle päin..

    Törmäsin tätä kirjoittaessani blogiisi :) lisäsinkin sen tuonne omaan "tarkemmin tutkittavien"- listalleni.

    VastaaPoista
  3. Minusta tuolla Kimin kirurginuralla alleviivattiin sitä kuinka lahjakas hän on; kirurgiltahan vaaditaan paitsi teoreettista lahjakkuutta myös tarkkaa kättä jne. Ja tavallaan sitten pehmennettiin henkilöhahmon kuvaa (tuota toimeentulo rakkauden edelle) sillä kuinka empaattisesti Kimberly suhtautui lapsipotilaisiinsa.

    Löysin blogisi P.S rakastan kirjoja sivupalkista, olipa kiva löytää itselleni uusi kirjablogi :). Kiitos linkityksestä!

    VastaaPoista
  4. Totta tuota kätevyyttähän korostettiin myös niiden vaatteiden pussittamisessa, kuinka Kim kehitti siihen tehokkaan rutiinin. Aika väkisin väännettyä pehmeyttä kumminkin tai mistä sitä tietää kuinka lapsen saaminen vaikuttaa (tai siis minä tiedä kun itselläni ei ole lapsia).
    Toisaalta tuolla lopulla varmaan haettiinkin eriäviä mielipiteitä, itse kun olen romantiikka-höpsö, niin olisin toivonut sen erilaisen loppuratkaisun.

    Minäkin olen silloin tällöin vieraillut blogissasi, ihanan nimi sinulla sille. Sininen linna on myös minun suosikkini Montgomeryn kirjoista :)

    VastaaPoista