Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lucy Dillon. Näytä kaikki tekstit

Pari hömppäkirjaa

Goodreads
Mammoth Book of Vampire Romance aka Love Bites

Tälläinen oli luvun alla useamman viikon. Eli novelleja vampyyrirakkaudesta, hömppää höystettynä vampyyreilla. Tämän löysin vahingossa kirjastosta ja pitihän se lainata.

Ihan kiva, aika työläslukuinen ja pari tarinaa taisin hypätä ylikin. Pari helmeäkin löytyi seasta eli aika vaihtelevan tasoisia tarinoita.

Tarinat olivat sikäli myös vaihteleviä - ne sijoittuivat eri aikakausille oli historiallisia tarinoita, oli erilaisia vampyyreita, oli surullisempiakin loppuja. Aina ei ollut edes ihminen - vampyyri pari kyseessä.
Osasta tarinoita tuntuikin että niitä olisi voinut venyttää ja laajentaa isommiksikin tarinoiksi. Mietinkin että pitää vielä hieman selailla tätä ja ottaa parin kirjoittajan nimet ylös jos vaikka joskus kokeilisi heiltä jotain muutakin.

Tuolla Goodreadsissa on myös arvioita tästä.


Lucy Dillon - Paritanssia
Gummerus

Ensin pari sanaa tuolta Gummeruksen sivuilta tästä kirjasta;
"Entinen kilpatanssija Angelica on jättänyt kimaltelevan elämän taakseen – tai niin hän luulee. Hän palaa kotikaupunkiinsa Longhamptoniin eronneena ja karanneena Lontoon säihkeestä ja alkaa pitää tanssikurssia paikallisille amatööreille. Angelican tanssikurssilaisten kuviot menevät uusiksi, kun parit opettelevat yhteisiä askeleita niin tanssilattialla kuin kotielämässä. Cha-cha-chan ja valssin pyörteissä kurssilaiset saavat uutta kipinää myös arkeensa. Konkari Angelicakin saa jälleen kokea tanssin parantavan voiman."

Okei, mistähän alan tämän haukkumisen.. jospa vain listaisin asioita mitä tulee mieleen.
- Taas kirjoitettu useasta erinäkökulmasta. Miksi niin tyypillistä tälle lajityypille nykysin..?
- Päähenkilö palaa vanhoille kotikonnuilla (vähän jopa häntä koipien välissä) ja hänelle selviääkin SUURI salaisuus penkoessaa kuolleen äitinsä jäämistöä..
- Avioliitto on vaikeuksissa eräällä päähenkilöistä.
- Eräs päähenkilö on menossa naimisiin..
- Useita epäilyjä pettämisistä..
- Uran ja perheen yhdistämisessä on vaikeuksia..

Ainut plussa tulee että eräällä päähenkilöparilla oli koti-isä ja ura-äiti, JA ERITYISESTI siitä että heidän roolinsa todettiin kirjassa juuri heille sopiviksi. Eli äiti ei ole ainut oikea vaihtoehto lapsia hoitamaan..

Muutenkin juonikuviot aika ennalta arvattavia ja varmaankin kirja olisi jäänyt kesken jos en olisi sitä yhteen pötköön lukenut pari iltaa sitten.. Onneksi en ostanut tätä silloin Dillonin toisen kirjan lukemisen jälkeen omaksi vaan nappasin tämän kirjastosta lainaan kun sattui kohdalle.. Tämä onkin Dillonin esikoisteos ja sanoisinkin että tuo toinen hänen kirjansa Eksyneiden sydänten koti oli parempi, joten saatan häneltä vielä jotain kokeillakkin jos kirjastossa törmään..


Kirjan tiedot

Lucy Dillon - Paritanssia (2010)
Alkuteos - The Ballroom Class (2008)
Suomentanut - Ulla Lempinen

Loppuun vielä asiaa asian vierestä..
Huomasimpa hassun jutun kun äsken googlettelin noita nimittäin huomasin yhdennäköisyyden kahden kannen välillä;

Goodreads

Bazar kustannus

Lucy Dillon - Eksyneiden sydänten koti

Kuva Gummeruksen sivuilta
Minulla tuntuu olevan menossa teema viikko koirien suhteen, tästäkin kirjasta kiinnostuin alunperin juurikin siksi että koirat tuntuivat liittyvän läheisesti sen juoneen. Niimpä kun bongasin (tämänkin) viime viikolla kirjaston uutuus-hyllystä päätyi sekin koriini.

Eilen sitten sain tämän luettua, luin tämän oikeastaan yhdeltä istumalta. Joka olikin hyvä asia, nimittäin uskon että muuten tämä olisi jäänyt kesken.
Kirjan juonesta voi lukea enemmän täältä kirjavinkeistä.

Mutta itse kirjasta, olihan tämä ihan viihdyttävän pinnallinen hömppäromaani. Paino sanalla pinnallinen, tarinassa oli yritetty mielestäni matkia Marian Keysin ja Cathy Kellyn tyyliä, mutta henkilöt jäivät silti erittäin pintapuolisiksi ja juoni oli ennalta arvattava.

Tarinaa vietiin eteenpäin useamman henkilön näkökulmasta; Rachelin, joka oli neljääkymmentä lähestyvä "sinkku" nainen Lontoosta. Hänellä oli useamman vuoden suhde naimisissa olevaan työkaveriinsa, joka kariutui yllättäen ja samalla hän peri tätinsä koirien löytö/hoitokodin maaseudulta. Toinen henkilö on Zoe, eronnut kahden lapsen yksinhuoltaja äiti, jolle ex-mies aiheuttaa tempauksillaan ongelmia mm. ostamalla pojille koiran pennun kertomatta Zoelle. Kolmas onkin sitten onnellisesti naimisissa oleva Natalie, joka "salaa" kärsiikin lapsettomuudesta.. 

Koirien selviytymistarinoita oli ihan kiva lukea varsinkin kun niiden huonosta kohtelusta ei tehty suurtanumeroa ja niitä ei kuvailtu kuin pintapuolisesti (muuten tämä olisikin ollut aika "itku-kirja" ja viiltänyt epämukavasti sen viihdearvoa).

Eli kliseistä perushömppää tämä kirja. Kaikki ainekset siis loistavaan hömppäkirjaan olivat, mutta tämä ei kyllä sinne loistavaan saakka päässyt vaan jäi kelpo asteelle.. Ihan viihdyttävä, mutta..niin mutta..

Taidan silti kokeilla Dillonin toistakin suomennettua teosta Paritanssia, mutta maltan kyllä odottaa sen löytymistä vahingossa kirjastosta tai pokkariversion päätymistä alennushyllyyn..

Englanniksi Lucy Dillon on julkaissut kolme romaania, joista kaksi ensimmäistä on siis suomennettu. Neljäs on tulossa marraskuussa.


The Ballroom Class (2008) Paritanssia (2010)
Lost Dogs and Lonely Hearts (2009) Eksyneiden sydänten koti (2011)
Walking Back to Happiness (2010)
The Secret of Happy Ever After (marrakuussa 2011)

Näköjään myös tuossa kolmannessa kirjassa ovat lemmikit tärkeässä osassa.