Päivi Romppainen - Vainun varassa (Suomalaisia poliisikoiria työssään)

Tammi

Tätä kirjaa olen usein katsellut paikallisessa Suomalaisessa, mutta kirja hinta on ollut liian korkea ja olen monta kertaa meinannutkin ottaa sen tiedot ylös että kokeilen josko kirjastosta se löytyisi. Mutta eilen minua lykästikin kirjastoreissulla kun ihan sattumalta bongasin tämän. Tämä tulikin sitten vahingossa luettua heti eilen töissä ollessani. (tähän kohtaan sopisi erinmaisesti sellainen viheltely hymiö..)

Aihe on lähellä sydäntäni koiraihmisenä ja minusta on aina ollut mukava lukea lehdistäkin erilaisia koira juttuja varsinkin poliisi ym virkakoirien suorituksista. Se on aina niin uskomatonta mitä kaikkea eläimelle varsinkin koiralle voi opettaa ja uskon että ollaan vasta alkumetreillä siinä mitä niille voi opettaa ja vain luovuus on rajana sille mitä niille voi opettaa. Silti näistäkin tarinoista paistoi läpi ettei koira ole vain työväline vaan perheenjäsen ja työkaveri, siinä missä kaksijalkaisetkin. Lisäksi itse tiedän sen tunteen kun oma koira onnistuu jossain, jota treenattu kuukausikin kaupalla. Se tunne on jotain ihan käsittämättömän hienoa.

Tammen sivuilla kirjasta kerrotaan näin;

"Koiran tarkan hajuaistin avulla ratkotaan monenlaisia rikoksia, löydetään kadonneita ja pelastetaan ihmishenkiä. Ilman koiraa moni tässä kirjassa kerrottu tapaus olisi jäänyt tarkaisematta. Päivi Romppainen on koonnut tähän kirjaan vauhdikkaita ja jännittäviä kertomuksia poliisien koirien avulla ratkomista rikoksista. Mukana ovat jälkikoirat, huumekoirat, palokoirat, räjähdekoirat, tunnistuskoirat, ruumiskoirat ja suojelukoirat.
Kirjassa kerrotut tarinat ovat todella tapahtuneet ja niissä esiintyvät ihmiset ja koirat ovat todellisia, vaikka joitakin ihmisiä on suojeltu keksityillä nimillä. Uhrien ja rikollisten oikeat nimet on mainittu vain silloin kun ne ovat jo ennestään suuren yleisön tiedossa. Johdannosta kerrotaan koirien hankinnasta ja koulutuksesta ja kirjan lopussa on vielä lyhyt katsaus poliisikoiratoiminnan historiaan Suomessa. Koulutusmetodit on esitelty niin, että niistä saa vihjeitä kotikoirankin koulutukseen."

Eläimet ovat aina olleet heikko kohtani, elokuvissakin pystyn kyllä katsomaan kuinka ihmisiä silvotaan, murhataan ym mutta eläimiä varsinkin koiria ja hevosia katsellessa vastaavissa tilanteissa poikkeusketta vollotan tai suosiolla suljen silmäni ja/tai vaihdan kanavaa. Tässäkin tuli pariin otteeseen lukiessa (ja vielä töissä kuinka noloa..) kyyneleet silmiin, varsinkin viimeinen tarina kosketti. 

Suosittelen kaikille jota aihe kiinnostaa.