Rachel Vincent - Kissatyttö

Ostin tämän kirja tiistaina ennen töihin menoa, "Iso Virhe".. Tulipa sitten puoli vahingossa luettua tämä töissä, vaikkei tarkoitus ollut. Sain sen loppuun juuri ennen töiden loppumista, muuten varmaan olisikin pitänyt parkkipaikalla autossa lukaista ne viimeiset sivut.. Yleensä vältän lukemista, varsinkaan hyvien kirjojen, töissä kun siellä ei saa pakosti rauhassa luettua ja eikä se nyt ihan asiallista kuvaa minustakaan anna..

Ostin tämän ihan mielenkiinnosta kun ensin oli Sallan lukupäiväkirjassa tästä arvostelu ja sitten myös marjis Kirjamielellä blogissa arvosteli tämän. Muuten olisi kyllä jäänyt kaupanhyllyyn, vaikka kaupan ns. harlequin-osastolta muuten kyllä ostelenkin kirjoja välillä..

Tosiaan tartuin tähän tauolla syödessäni ja enkä sitten malttanutkaan kirjan päästessä vauhtiin laskea sitä käsistäni. Hauska välillä lukea muustakin kun vampyyreistä, eli Vincentin ihmiskissat olivat kivaa vaihtelua.

Kirjojen idea ja ihmiskissojen maailma olivat hyviä, tosin uskon että tästäkin olisi saanut paremman ja laajemman kirjan (tai kirja sarjan) jos vaivaa olisi nähty hieman enemmän. Eli siis joko taidot eivät riitä paremman/hienomman tekstin tuottamiseen, tai sitten kustantamo/kirjailija on halunnut nopeammalla tahdilla julkaistun fantasia-sarjan että se ehtii tähän suosio-aaltoon, tiedä häntä.. mutta aineksia parempaankin olisi ollut.

Päähenkilö Faythe on, aika tyypillinen tämän tyylisten kirjojen, naishahmo; itsepäinen, helposti tulistuva etc. Juuri sitä tyyppiä joka, kauhuelokuvissa menisi ulos tarkistamaan mikä ääni tuo oli? Kuin sen sijaan pysyttelisi lukkojen takana sisällä turvassa ja soittaisi poliisit.

Mieshahmot olivat aika tyyppisen machomaisia, kuten kunnon kissamiesten pitääkin.. Mielenkiintoinen asetelma että naisia puolisia ihmiskissoja on vähemmän kuin miespuolisia. Mikä taasen aihettaa sen kuinka arvotettuja, haluttaja ja "lellittyjä" naispuoliset ovat, mutta kuten kirjasta ilmi käy häkki se kultainenkin häkki on.. Tosin on sekin parempi kuin pelkkä häkki ja toisaalta joskus on pakko valita kahdesta pahasta se pienempi..

Kirjan perusjuoni oli ihan hyvä, se jopa yhdessä kohtaa hieman yllättikin. Mutta aika tyypillinen ja osan tapahtumista pystyi kyllä ennakkoon päättelemään, jos on vähänkään tätä kirjallisuus tyyppiä lukenut kuten allekirjoittanut onkin..

Mutta yleisarvosana minulta kirjalle silti on positiivinen ja viihdyttävä. Luen kyllä seuraavatkin osat, tosin en innostunut niin paljoa että olisin hommannut ne enkuksi, vaan odottelen suomennokset.. Netistä katselin sen verran että seuraavissa osissakin on Faythe pääosassa, eli saa nähdä kasvaako ihmiskissa tyttö naiseksi vaiko ei.. Sekä sen että kuutisen osaa näitä on kaikken kaikkiaan.


Kuva googlen kuvahaulla Risingshadow.net:stä löytyny..

Ei kommentteja