Kirjan toinen päähenkilö Coop, taas on entinen poliisi/turvallisuusekspertti mutta on isoisänsä loukkaantumisen vuoksi palannut auttamaan heitä näiden maatilalle (ranch). Coop on lapsuudessaan viettänyt kesiään siellä ja tutustunut Lil'nkin ja jossain vaiheessa he olivat myöskin enemmän kuin ystäviä. Tuo nuoruuden kesä kuitenkin päättyy heidän vahingossa löytäessään patikoijan ruumiin..
Lisäksi joku tuntuu haluavan sabotoidan Lilin turvakotia, ja nämä nykyiset sabotoinnit tuntuvat liittyvän tuohon menneisyyden patikoijan murhaan..
Kirjasta paljon paremmin kerrottu täällä Robertsin kotisivuilla, siellä on myös näyte tekstistä (excerpt)
Ihan perusasetelmat siis tälläiseen hömppäromaaniin, mutta jokin silti minua viehättää Robrtsin tyylissä. Hän osaa kirjoittaa päähenkilöistä niin etteivät nämäå ole liian siirappisia tai ennalta arvattavia. Ja heillä on omat menneisyyden mörkönsä. Lisäksi sivuhahmot ovat eläväntuntuisia ja sivujuonetkin sopivat kirjan tyyliin.
Minun oli aivan pakko lisätä tähän ihan puuman kuvan, puuma(t)han ovat tässä kirjassa erikoisasemassa.
Robertsin The Search (2010) kertoo Fionasta, joka on koirankouluttaja, erikoistunut etsintä (haku) koirien kouluttamiseen. Tai olisiko oikeampi termi pelastuskoirien.. Fiona asuu idyllisellä Orcasin saarella Seattlen edustalla.
Eräänä päivänä epätoivoinen koiranpennun omistaja Simon ajaa hänen pihaansa. Simon on juuri saarelle muuttanut puuseppä ja on saanut pennun lahjaksi äidiltään. Fiona lupautuu ottamaan Simonin ja Jaws:n koulutettavikseen.
Mutta sitten Fionan painajainen palaa, hän oli seitsämän vuotta sitten ainut joka selvityi elävänä Red Scarf-sarjamurhaajan kynsistä. Murhaaja jäi kiinni ensin murhattuaan Fionan poliisipoikaystävän ja tämän koira-parinsa. Nyt joku "matkija" murhaa samalla tyylillä naisia ja näyttää että murhaajan aikoo saada esikuvansa epäonnistuneen murhan onnistumaan..
Paremmin jälleen kirjasta täältä, samoin excert löytyy myös tästäkin.
Taas hyvin tyypillinen alku asetelma Robertsille, mutta silti kirja piti otteessaan. Itse varsinkin nautin, koiraihmisenä, koirista lukemisesta. Ja yllätävän hyvin suurinosa, siitä mitä Roberts kuvailin koirienkoulutuksesta ja työskentelystä pitää paikkansa. Ja erotkin voi helposti laittaa ihan vain suomalaisen ja USAlaisen erilaisten koulutustapojen piikkiin..
Se täytyy kyllä Robertsille myöntää että hän tekee taustatyönsä kirjojaan varten hyvin, sen huomasi varsinkin tässä koirienkoulutuksesta kertovassa. Itse tunnistin suurenosan metodeista joita hän kuvaili. Samoin tuossa Black Hills-issä Roberts kuvailee mm. puumia ja tiikereitä, sekä turvakodin toimintaa erittäin uskottavasti.
Muuten Black Hills sistä on tulossa suomennos nyt lokakuussa Pedon yö, siitä voi lukea lisää täältä Gummeruksen sivuilta.
Ja saanen sanoa että kirjan esittelyteksi tuolla on ihan surkea.. Mielestäni myös kirjan suomennettu nimi on hirveä, kun näin tuon luulinkin ensin että Gummerus on alkanut suomentaa Sign of Seven trilogiaa..
)
Ei kommentteja